Lukupiiri

Luettu on!

• ---

  nimimerkki

  ukkelo

  3.3.2017 klo 22:42
  Miksi pahoitella kelvollista tekstiä? Syy ei ainakaan ole kuuluminen Mauri Sariola seuraan!
  

• ---

  nimimerkki

  Laukausten hinta

  5.3.2017 klo 20:33
  Tekijä ehdotti nimeksi "Kuuterselän laukausten hintaa" Kustannustoimittaja lyhensi teoksen nimeä niin että jotain jäi lukijankin päättelykykyjen varaan.
  

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  6.3.2017 klo 19:30
  Ylioppilasromaanin "Joka tuulen kylvää" työnimi oli kustannussopimuksessa "Lopputentti". Tämä tieto osui silmiini Ampiaiskesä-lehden vuoden 1997 numerosta. Oli muuten vasta toinen numero seuramme lehteä. Saman lehden jutun tiimoilta johduin kyselemään eräältä reservin kapteenilta miksi Maurilla oli Panssaridivisioonan muistoristi, jos hän ei kerran yhtymässä ehtinyt palvella. Selvisihän se. Muistoristin sai myös palveltuaan entisissä PsD:n yksiköissä.
  
  Kolmas havainto samasta lehdestä on runoilijanimimerkki "Kalervo Marras", joka on kirjoittanut Maurista runon. Lehden ollessa jo parikymmenen vuoden takaa, sitä ei ehkä kaikilla lukupiirin seuraajilla ole, joten laitanpa runon tähän. Vuosijuhlaa odotellen, Mauria muistaen:
  
  Mauri Sariola 9.8.1985
  
  Selvä ja suora kirjoitustaito
  tyyli on miehen oma ja aito,
  muhoilee luutnantti, polttaa poski
  tulossa uusi on Susikoski.
  Painosten herra juttujaan suoltaa,
  harva ja valittu kriitikko puoltaa.
  Tehtyään työnsä, Mauri sai mennä,
  kuoleman jälkeen sana ei lennä
  - vaiti on kone ja kirjailija,
  tyhjä myös huone, kertojan sija.
  Mutta, en usko olevan hätää,
  arvostus kasvaa, muuten on mätää.

• ---

  nimimerkki

  T H

  7.3.2017 klo 12:56
  Hieno muistokirjoitus!

• ---

  Matti Nummenpää

  7.3.2017 klo 17:50
  Kirjan työnimenä oli "Mies poistuu". Muita nimiehdotuksia oli:
  
  Peli on pelattu
  Näin on käynyt
  Komisario Susikoski ei hellitä
  Kesäyön tihutyö
  Monrepoon satakieli
  Kiristäjän kohtalo
  Näytelmä on päättynyt
  Lyhyt tuomio
  Säälimätön tilitys
  Laukaukset Kuuterselässä
  Komisario Susikoski
  Satakieli Monrepossa
  Viimeinen valssi
  
  Laukausten hintaan on päädytty kustantajalla.
  
  Ms / Int.

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  22.3.2017 klo 22:03
  Vuosijuhlan legendaarisessa tietokilpailussa kysyttiin Salama-sarjassa ilmestynyttä Sariolan kirjaa, joka sisältyy myös kolmen kirjan kokoomateokseen "Rikostarkastaja Susikosken tutkimuksia" ja on jo aiemmin sisältynyt johonkin toiseen kokoomateokseen? Vastaus oli "Rotat pois laivasta" ja se on ilmestynyt kokoomateoksessa "Kutsutaan Susikoski" (2005).
  
  Heräsi kysymys, että vaikka 16 Susikoskea on sisällytetty neljään kokoomateokseen, niin olisihan noita vielä ollut 17 jäljellä, että ei olisi tarvinnut samaa kirjaa laittaa! Mikä tässä mättää? Näitä "Rikostarkastaja Susikosken tutkimuksia" lienee vielä toinenkin "tiiliskivi", joskaan minulla ei ole kumpaistakaan. Niitä ei mainita seuran sivuilla Maurin tuotantoa lueteltaessa, eikä taida olla syytäkään.
  
  Sen sijaan on syytä konsulien valvoa, että mahdollisesti ilmestyvään uuteen Maurin jatkokertomuskokoelmaan ei sisälly sellaisia tarinoita, jotka jo on julkaistu - vaikkapa kirjassa "Laulu seis, sanoi Susikoski". Aineistosta kun ei tiettävästi ole pulaa.
  
  Toivottavasti Mauri välttyy kaverinsa Kallen kohtalolta sikäli, ettei kirjoista aleta toimittaa "uusioteoksia". Tällaiset "Isäni Hermanni" ja "Riitun poika" luetaan joissakin yhteyksissä Kalle Päätalon kirjoiksi, mitä ne eivät ole.

• ---

  Matti Nummenpää

  23.3.2017 klo 09:21
  Nämä Gummeruksen tuottamat lokoomateokset sisältävät Maurin kirjosa. Tärkein julkitamisperuste on se, että niissä on Maurin kanssa tehdyt kertasopimukset jojta mahdollistavat julkiasun ilman uutta tekijänoikeuskorvausta. Viimesissä teoksissa tästä on poikkeuksia. Ne ovat Mauri Sariola -seuran antamia.
  
  Tästä seuraavasta novellikokoelmakirjasta konsuli tutkiii, että samoja kirjoituksia ei ole kuin Laulu seis -kirjassa. MS / int. tekee tämän yksin ja täysin omalla vastuullla. Muita konsuelita ei tarvita. Yksi tarina on aikaisemmin julkaistu Mauri Sariola -seuran lehdessä. Ja kaikkihan ne on jossain lehdessä julkaistu. Osa on tutunomaisia. Eli on samankaltaisia juonia kuin esim. romaaneissa. Kiireellä kun tekee, niin ei aina uutta pyörää keksitä.
  
  Ms / Int

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  23.3.2017 klo 11:45
  Eihän kokoomateoksissa mitään vikaa sinänsä ole. Päinvastoin. Lukija saa useamman Maurin kirjan samoilla tulilla. Tärkeintä, etteivät samat kirjat esiintyisi suotta uusissa kokoomateoksissa.
  Oma suosikkikokoomani olisi vaikkapa Sumua Susikosken yllä - Niin syvä on kuin pitkäkin - Seidan silmä - Susikosken tulikoe. Pohjoista ulottuvuutta. Siis näistä Susikoskista, joita ei taida vielä kokoomissa olla.
  
  Kirjojen painoon saattaminen on taatusti monimutkainen operaatio ja tekijänoikeusjutut varmasti ihan oma lukunsa. Painamisessa on ehdoton suosikkini Laurilan Anttoo: "Mua syä täit ja mailma vihaa, mutta minä painan vaan.". MS / int. on oikea konsuli valvomaan uuden tuotteen sisällön. Tutut juonet hyväksymme ja ajamme vanhalla pyörällä mutkaista tietä näkymättömiin pitkulainen esine tarakalle sidottuna. Vitsailemme nuorelle naisopettajalle sen olevan katkaistu haulikko, mutta taitaa olla sadetakki. Siitä tulikin mieleeni kysyä, onko Mauri kirjoittanut johonkin lehteen novellin nimeltä "Teloituslampi"? Onk`s tietoo?

• ---

  Matti Nummenpää

  23.3.2017 klo 21:45
  Ei ole luetteloidussa osuudessa, mutta luettelemattomia on valtaisa määrä.
  
  Tervetuloa Mauri Sariola -seuran toimistolle tekemään luettelointityötä. Tämä on hidasta mutta mielenkiintoista työtä. Hitaaksi asian tekee se, että jokainen lappu täytyy lukea - totta kai. Tämä on kutsu kaikille, joita asia kiinnostaa.
  
  MS / Int.

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  23.3.2017 klo 22:47
  Jäi vaivaamaan, että missä tuo "Teloituslampi" on esiintynyt ja hieman sattumalta sen äsken löysinkin! Lehti "Mauri Sariolan seurassa", vuosi 2013, sivu 4 "Sattui Sariolalle 1963" ja tuohan on Jokisalmen Raimon ansiokas juttu. Päivämäärällä 15.4 lienee Maurin päiväkirjamerkintä: "Ilta-Sanomain jatkis, Teloituslampi, 1.osa.".
  
  Heinäkuussa Mauri pohtii nimeä kolmannelle Viima-romaanille ehdotuksista Tie tuomioon, Tuomion tulet, Lain vasen laita ja Punaisen kukon laulu. Syyskuussa Mauri kirjoittaa Rauno Ekholmille Gummerukseen: "Olen puhunut itselleni vanhalta herra Erkolta virkavapautta (täydellä palkalla - josta tosin maksan sijaisen) koko syyslukukauden. Minulla on muita suunnitelmia kuin kykkiä kynä ja lehtiö kourassa raastuvan penkillä.".
  
  Yhtä jyrkästi en suhtaudu MS / Intin tarjoukseen luettelointityöstä. Varmasti parempi pesti kuin Väinö Kollin renkinä Rihun sahalla. Sopivan ajan tullen palataan asiaan. Olisi muuten ollut hyvä nimi Maurin kirjalle myös tuo "Lain vasen laita".

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  22.7.2017 klo 00:04
  Uutuus "Ivalon pamaus" on positiivinen yllätys! Kannet ovat mielestäni tyylikkäät ja sisältö huomattavasti parempaa kuin edellisessä kokoelmassa. Tarinoita on poimittu kahdestatoista eri lehdestä ja enpä itse edes muistanut sellaisia julkaisuja kuin "Jousimies" ja "Loma-Vippu".
  
  Mielenkiintoisimpia novelleja meikäläisen makuun olivat "Protestilaulu m/44", "Ennen tuomiota",
  "Vanki numero 119", "Markka" ja "Sujut ollaan". Vanhoja tuttujakin tuli tarinoissa vastaan, kuten Mela, Oksakoski, ritari Heinjoen tieltä ja koira Maurin exlibriksestä.
  
  Ivalon pamaus on kaikille suositeltavaa, mukavaa lomalukemista ja tyylikäs tuliainen tuttavienkin mökille. Kansi lupaa pari kertomusta enemmän kuin kirjassa on, mutta jotenkin sekin sopii niin Maurin tyyliin: "Hösh! Ampu tulee!".
  

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »