Lukupiiri

« aihelistaan

Susikosken autot

  • Matti Nummenpää

    27.10.2018 klo 14:11
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Vähän lisää Susikosken mersuista.
    Teksti on lainattu 'Tähdelliset' lehdestä n:o 23 2/2001 tekijänä Caruso ja kuvat Atte Matilainen 11/1958. Tähdelliset on Suomen Mercedes-Benz Klubin julkaisu. Jutun nimi on Mauri Sariolan muistolle: Maurin ja Susikosken Mersut.

    Tämä juttu syntyi saatuani käsiini legendaarisen Mersu-valokuvaaja Atte Matilaisen ottamat kuvat kirjailija Mauri Sariolasta ja hänen 1958-mallisesta Merceden-Benz 190 autosta. Tulin läheseksi tutuksi Sariolan kanssa 60-70 -luvuilla.
    Hän asui Vuorimiehenkadulla ja minulla oli yli 20 vuotta valokuvausstudio kuvissa näkyvän vanhan pankin (HOP) yläpuolella Korkeavuorenkadun ja Vuorimiehenkadun kulmassa, joten jouduin seuraamaan hänen menojaan, monissa menoissa oli mukana Mersu.
    Mauri Sariola oli tuottelias kirjailija, noin puolen sataa romaania. Hän oli myös innokas automies ja tunsi autot hyvin, niinpä hän kuvailikin monen merkkiset autot tarkasti jutuissaan. Etenkin Mersut olivat Sariolan 'lemppariautoja' hänen jännitysromaaneissaan, joista 'sattuneesta syystä' useimmat kuuluivat kirjastooni. Sariolan sankarit rikostarkastaja Olavi Susikoski ja varatuomari Matti Viima sekä monet muut kirjojen 'hyvät ja pahat' ajelevat milloin minkäkinlaisella Mercedeksellä huimaa vauhtia Suomen neusrajoittamattomilla teillä ja välillä Johtotähdellä tehdään vaikutusta tarinoiden naispuolisiin roolihenkilöihin.
    Katsotaanpa minälaista kyytiä Mauri on kirjoihinsa Mersuille loihtinut.

    Ja sitten on katkelmat seuraavista kirjoista:

    Näin lentää outo lintu v. 1971
    Viiman pitkä siima v. 1964
    Pyykki on pantu ja pysyy v. !965
    Susikosken elämän kevät v. 1969

    Viimeisenä kirjana muistan Kolmen valtakunnan vainaja, jossa päästään maistelemaan jo W108-tyypin kokoista Mercedestä. Kirjassa eräs päähenkilö seikkaili 1971 vuosimallin 280SE:llä, jonka tekniikkaakin tarinassa sivuttiin (polttoaineen ruiskutus).

    Lopuksi todettakoon, että monet muutkin tasavallan maineikkaat kirjailijat ovat ajelleet tyylikkäillä Mercedeksillä, esimerkinä vaikka Väinö Linna, jolle tuli ns. merimiesautona 220(W187) -52. Tämä kaunis vihreä schiebedach-malli on kuulunut jo monta vuotta Klaus Skogbergille. Tämän jälkeen Linna tilasi Vehosta uuden hyvin varustetun ponttonikorisen 220S:n Niin, että tyylissä löytyy...


  • nimimerkki

    puttonen

    27.10.2018 klo 22:36
    "Tarkkana saa olla, kun talo tarjoaa ja mersunperä heittää. Ettei pääse suhteellisuus hämärtymään". Tähän tapaan Väinö Linna toppuutteli WSOY:n nuoria urhoja matineamatkalla 1950-luvun puolivälissä.

    Linnan serkku Olavi Koskinen kertoo ostaneensa Hampurista Mercedes Daimler-Benzin ja ajelleensa sillä Hämeenkyröön Väinön luokse. Väinöllä oli vanha "paketti-Austin" ja hän osti mersun serkultaan. Linna piti mersua pari vuotta kunnes sai luvan ostaa uuden Studebakerin, jota piti vain vajaan vuoden. Uusi musta Mercedes rekisteröitiin Väinö Linnalle 4.6.1962. Tekniikan maailman numerossa 8/1961 samaa mersua kuvataan "sopivaksi edustusautoksi sellaisille johtajille, jotka haluavat ajaa itse ja nauttia autoilusta.".

    Vielä loppukevennys: Monte-Criston kreivillä oli myöskin Mercedes jo 1800-luvun alkupuolella.

  • Matti Nummenpää

    30.10.2018 klo 08:05
    Tässä olisi mainio tietokilpailukysymys: Mitä yhteistä on Monte-Criston kreivillä ja Leo Olavi Susikoskella?

    MS / Int.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Susikosken autot