Lukupiiri

« aihelistaan

Heinäkuu, Ahti Vuorensola


  • Matti Nummenpää

    7.7.2019 klo 21:51
    Ahti Kalervo Vuorensola (26. toukokuuta 1918 Viipuri – 16. joulukuuta 1994 Kauniainen) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 63, siviiliammatiltaan hän oli ekonomi.

    Hänen isänsä Albert Vuorensola taisteli vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella ja teloitettiin Viipurin taistelun jälkeen toukokuussa jo ennen Ahti Vuorensolan syntymää.

    Komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 9:ssä toiminut Vuorensola nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 19. toukokuuta 1942. Sotilasarvoltaan Vuorensola oli nimityshetkellä kapteeni. Hän oli Suomen kautta aikain nuorin suomalainen majuri 26-vuotiaana.

    Vuorensola osallistui vielä vain kymmenen päivää ennen kuolemaansa vuonna 1994 itsenäisyyspäivän vastaanotolle, jolloin presidentti Martti Ahtisaari aloitti perinteen kutsumalla kaikki elossa olevat ritarit Linnan juhliin. Vuorensola liikkui tuolloin pyörätuolin avulla, hän oli kuollessaan 76-vuotias.

  • nimimerkki

    Magisteri

    10.7.2019 klo 10:21
    Jos tarkkoja ollaan, Vuorensola ei ole kautta aikain nuorin suomalainen majuri. Itsenäisen Suomen aikanakin jääkäreistä Paavo Talvela sain Majurin arvon 21- vuotiaana ja Woldemar Hägglund oli jo 25-vuotiaana everstiluutnantti.

    Voi olla muitakin, jääkäreitähän ylennettiin korkeisiin sotilasarvoihin jo heti Libaussa ennen Suomeen paluuta ja esimerkiksi vapaussodan aikana Aarne Sihvolle tuli ylennys per kuukausi, hänen ollessa toukokuussa 1918 eversti 29-vuotiaana. Kadettiupseereista Vuorensola todennäköisesti on nuorin majuri.

  • nimimerkki

    ukkelo

    16.7.2019 klo 03:12
    Millaiset vanhemmat, sellainen poika. Aarne Sihvo oli vain yksi kenraali,vaan Gustaf Hägglund on se sotilas jolle nimimerkki ukkelo nostaa kouransa lippaan vielä reservissäkin..

  • nimimerkki

    puttonen

    16.7.2019 klo 21:45
    Wikipedian mukaan Ahti Vuorensola oli "Suomen kautta aikain nuorin suomalainen majuri 26-vuotiaana". Samoin "hänen isänsä Albert Vuorensola taisteli vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella". Kuten todettua nuorimman majurin titteli riippuu siitä, milloin Suomessa on katsottu oman armeijan olevan ja välttämättä ei tuo toinenkaan väittämä pidä paikkaansa. Albert Vuorensola oli veturinkuljettaja, joka virkamiehenä jäi paikalleen levottomuuksien puhjetessa ja ammuttiin veturinsa päälle.

    "Punikin pojaksi" Ahti Vuorensola kuitenkin leimattiin lapsuudessaan. Talvisodassa Kollaalla hän taisteli JR 34:n komentajan lähettiupseerina ja "kirvulaisten komppanian" päällikkönä. Reserviläiset alaiset olisivat suurimmalta osalta sopineet 21-vuotiaan päällikkönsä isäksi. Se ei kuitenkaan sotimista haitannut. Vuorensola saavutti miestensä varauksettoman luottamuksen. Rauhan ehdot kuultuaan miehet itkivät teltoissaan: "Kirvukii mänt…" ja nuori päällikkö suri heidän kanssaan.

    Jatkosodassa Ahti Vuorensola, lempinimeltään "Vinkalo", oli hurjapäinen ja miehiään edestä johtava komppanianpäällikkö. Miehenä Vuorensolasta kertoo paljon, että huudettuaan epäselvästi asiansa esittäneelle sotamiehelle, Vuorensola - kuultuaan, että tällä oli synnynnäinen puhevika - pyysi häneltä komppanian edessä julkisesti anteeksi. Vuorensola teki samasta miehestä lähettinsä ja Martti Rautamies kaatui taistelussa esimiehensä rynnäkköä tukiessaan. Vuorensolan ensimmäinen lapsi sai nimen Martti sodanaikaisen lähetin mukaan.

    Vaikka Vuorensola oli ylennetty majuriksi, hänellä oli sodan jälkeen ammattiupseerina vain kapteenin vakanssi. Hänet määrättiin sotasaalistavaraa vartioivan komppanian päälliköksi Rovaniemelle. Siellä hän salli autonkuljettajien viedä saksalaisilta evakuoitua betonirautaa suomalaisten jälleenrakennustarpeiksi. Tällainen materiaali olisi määräysten mukaan pitänyt luovuttaa Neuvostoliitolle. Vuorensola sai sotaylioikeudessa puolentoista vuoden kuritushuonetuomion ja menetti sotilasarvonsa. Vankilaan hän ei koskaan joutunut. Presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1951 ja hänen sotilasarvonsa palautettiin sekä nimensä liitettiin jälleen upseeriluetteloon. Vuonna 1967 Vuorensola ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi.

    Mannerheim-ristin ritarien säätiön eri tehtävissä toiminut Vuorensola joutui kosketuksiin myös Mauri Sariolan kanssa kirjailijan etsiessä ritareita haastateltavakseen. Vuorensolalta Sariola sai tärkeitä taustatietoja ritareista ja heidän nykyisistä olinpaikoistaan. Tiettävästi kirjailija oli lupaillut Vuorensolalle "pitkää lounasta" ensimmäisen ritarikirjan valmistuttua. Vaikka Mauri piti tarkkaa tilastoa ritareista, jotka kiittivät hänen lähettämästään kirjasta (heitä oli 2), niin hänen oma lupauksensa Vuorensolalle ei pitänyt ja miesten välit kiristyivät. Vuorensola nimitti kirjailijaa ytimekkäästi "paskakorvenantiksi". Henkilökohtaisten suhteiden Ahti Vuorensola ei kuitenkaan antanut vaikuttaa yleisellä tasolla. Hänen toimiessaan ritarien säätiön rahastonhoitajana ja sihteerinä, Mannerheim-ristin ritarit lähettivät suruadressin kirjailijan muistotilaisuuteen.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Heinäkuu, Ahti Vuorensola