Lukupiiri

Elokuu 2019, Toivo Kirppu

• ---

  Matti Nummenpää

  1.8.2019 klo 15:30
  Toivo Kirppu (2. huhtikuuta 1920 Säkkijärvi – 25. joulukuuta 1986 Vihti) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 154. Konekivääriryhmän johtajana Jalkaväkirykmentti 2:ssa (8./JR 2) toiminut Kirppu nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 2. lokakuuta 1944. Sotilasarvoltaan hän oli nimityshetkellä alikersantti. Sotien jälkeen Kirppu toimi maanviljelijänä kotitilallaan Ylämaalla sekä talonmiehenä Uudenmaan maamieskoulussa ja Vihdin kotiteollisuuskoulussa.
  ”Ylipäällikkö on pvm:llä 2.10.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Toivo Kirpun. Alikersantti Kirppu on koko sodan ajan toiminut konekiväärimiehenä osoittautuen häikäilemättömän rohkeaksi ja reipasotteiseksi taistelijaksi. Sodan alkuvaiheissa hän kunnostautui erikoisesti vapaaehtoisena partiomiehenä. Vihollisen kesäkuussa -44 aloittamaa suurhyökkäystä torjuttaessa ansioitui alikersantti Kirppu varsinkin Kinkijevan ja Nurmoilan taisteluissa pysäyttäen ryhmineen ylivoimaisen vihollisen monet hyökkäykset. Myöskin Viteleenjoen viivytystaisteluissa hän osoitti erikoista rohkeutta taistellen yksin konekivääreineen vihollisen jo saartaessa tukikohdan taakse. Joukkojemme murtautuessa ulos piti alikersantti Kirppu edestäpäin hyökkäävän vihollisen loitolla, kunnes toiset pääsivät irti ja murtautui sitten konepistoolin avulla vihollisketjun läpi palaten 1½ vuorokautta metsissä seikkailtuaan omien puolelle. Saatuaan ryhmänsä jälleen koolle hän jälleen kunnostautui Tulemajoen taisteluissa torjuen ryhmineen neljä joenylitysyritystä, jotka vihollinen teki useita veneitä ja polkusiltoja käyttäen
  
  Lähde: Wikipedia

• ---

  nimimerkki

  Magisteri

  2.8.2019 klo 11:37
  Toivo Kirppu (154) oli yksi viidestätoista Mannerheim-ristin saaneesta alikersantista. Vuonna 1944 ristejä jaettiin 58, joista alikersanteille neljä. Tuona vuonna ennen Toivo Kirppua ristin saivat alikersanteista Kauko Tuomala (134) ja Heikki Kärpänen (141). Vilho Vyyryläinen (181) sai ristinsä Kirpun jälkeen.
  
  ”Kertarutinan” mukaan Mauri Sariola kävi tapaamassa Toivo Kirppua Vihdissä 20.5.1968. Samana päivänä! hän tapasi myös ritarit Skytän Kytäjällä ja Sandroosin myös Vihdissä. Nuorin ritari Skyttä oli Maurin mukaan sairaudestaan huolimatta hauska herra. Skyttä kuolikin vuonna 1973 vain 50-vuotiaana. Mauri ei aikaillut haastatteluissa, kolme ritaria samana päivänä..
  
  Tunnetuista ritareista ristinsä saivat Kirpun jälkeen mm. everstiluutnantti Wolf H. Halsti (157), eversti Adolf Ehrnrooth (162) ja Alpo Marttinen(163) sekä kenraalit A.F. Airo (159), Kustaa Tapola (160), Rudolf Walden (161), Hjalmar Siilasvuo (183) ja Vilho Petteri Nenonen (184).
  Päämajan upseerin nimittämisessä Mannerheim näytti olevan tarkka, varsinkin Airon osalta ihmettelee, että risti tuli niinkin myöhään.
  
  Alikersantteja oli sodan aikana palveluksessa varmasti kymmeniä tuhansia ja heidän on pitänyt suorittaa ristin saadakseen suhteessa paljon suurempia tekoja kuin komentajatasolla, että olisivat erottuneet joukosta. Toisaalta, eihän ristiä annettu sotilasarvolle vaan ansioista sotilaalle arvoon katsomatta.

• ---

  nimimerkki

  T H

  2.8.2019 klo 20:58
  Olisi myös huomioonarvoista saada hieman tietoa Mannerheimristin ritarista nimellä Yrjö Kilpinen. Miten lienee tietoa? Kotipaikka oli Karjalohja.
  

• ---

  nimimerkki

  Magisteri

  3.8.2019 klo 10:40
  Maurihan kirjoitti Yrjö Kilpisesta (1904 - 1983) kirjassaan Viimeiset ritarit hieman selitellen, kun ei ehtinyt miestä haastatella. Kilpinen oli yksi yllä mainitsemistani ristin saaneista alikersanteista.
  
  Ilmari Hurnerinnan ja Jukka Viitasen toimittamassa kirjassa ”Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941 - 1945” sekä Mannerheim-ristin ritarien säätiön sivuilta löytyvät Kilpisen nimitysperustelut. Kilpinen on ritari numero 59 ja sai ristinsä 15.5.1942. Ansioissa mm. kylmähermoinen kp.mies, joka henkilökohtaisesti aiheutti viholliselle kovia tappioita, haavoittuneiden pelastamista, tiedustelupartion johtajuuksia ja joukkueenjohtajuus varsinaisen johtajan jouduttua pois pelistä.
  
  Sodan jälkeen toimi Karjalohjalta puusepänliikeyrittäjänä 1945 - 1979, oli Maurin mukaan vanhapoika, joka vietti väliin railakastakin elämää.
  
  Ansioiden perusteella voi vain ihmetellä, että jäi vain alikersantiksi ja ylennys alikersantiksi oli jo vuodelta 1925 eikä sen jälkeen ylennyksiä tullut, vaikka kertausharjoitusvuorokausia oli jo 1930- luvulla 20, osallistui talvisotaan, jatkosotaan 1941-1942 ja 1944. Palattuaan riviin 1944, toimi ryhmänjohtajana, talousaliupseerina ja joukkueen varajohtajana. Liekö omapäisyydellään ja ristillään ärsyttänyt joitakin, jotka olisivat voineet asiaan vaikuttaa vai liekö ylennys vain unohtunut?

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  3.8.2019 klo 15:30
  Aihetta vieroksuville lohtuna, että normaalisti luotettavista lähteistä saadun tiedon mukaan Mannerheim-ristin ritareita käsiteltäisiin kuukausittain lukupiirissä vain kuluva vuosi. Ei siis kuuttatoista vuotta vaikka lähes siihenkin ritareita riittäisi.
  
  Toivo Kirpun kohdalla sukunimi ei ollut enne, sillä hän oli vankkarakenteinen, leveäharteinen mies. Hauskoja sukunimiä löytyy ritarien joukosta muitakin: Kärpänen, Kiiskinen, Karhunen, Kuiri ja Sorsa herättävät tietynlaisia mielikuvia. Heimommekin ovat hyvin edustettuina ritarien nimistössä. Löytyy Savolainen, Karjalainen, parikin Hämäläistä ja jopa - Venäläinen!
  
  Kirpun Toivo sai sentään kersantin natsat päivämäärällä 6.12.1967, mutta Kilpisen Yrjö ei todellakaan edes silloin! Tiettävästi Kilpinen oli hyökkäysvaiheessa kasvattanut itselleen komean punaisen parran, jonka ajamisesta joutui kahnauksiin isompien herrojen kanssa. Muutakin sanomista Kilpisen touhuissa tahtoi esimiehillä olla vaikka sodankäynti sujuikin.
  
  Taistelujen tauottua Kilpinen palasi kotipitäjäänsä Karjalohjalle. Tarinan mukaan lähikaupunki Lohjan kaikissa kolmessa krouvissa riitti lausahdus: "Samaa kuin Kilpiselle!" ja tarjoilija lähti ripeästi toimittamaan tilausta. Tietäisipä mitä tuo tilaus piti sisällään, niin kunnioittavasti nostaisi maljan "Karjalohjan suurelle yksinäiselle" ritarille vaikkapa Sariola-seuran vuosijuhlassa.

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »