Lukupiiri

« aihelistaan

Syöksy sillalta


  • nimimerkki

    Magisteri

    24.9.2020 klo 16:31
    Mauri Sariolan kuunnelma vuodelta 1963, Syöksy sillalta löytyy YLE areenasta.

  • nimimerkki

    Magisteri

    27.9.2020 klo 19:15
    Syöksy sillalta kuunneltu. Täysin tunnistettavaa Mauria asetelmineen, paitsi, että surmansa saa rikas täti. Mukana lakitermejä ja latinalaisia fraaseja. Verkkaista kerrontaa ajan tapaan. Näyttelijät pääosin tuttuja: Siiri Angerkoski, Ekke Hämäläinen, Hillevi Lagerstam, Esko Mannermaa, Anu Kilpiö, Toivo Mäkelä, Kauko Helovirta, Rauni Ranta, Saara Ranin ja Valde Pitkänen. Miellyttävä-ääninen Anu Kilpiö varsin tuntematon, vaikka onkin esiintynyt elokuvissa, tosin pääosin uncredited- sivuosissa. En tiedä, miten kuunnelma on äänitetty, mutta mukana myös inhimillisiä takelteluja. Onko alun kuuluttaja Kaisu Puuska-Joki.

    Totta kai tittelit pitää mainita keskusteluissa ajan tapaan: luutnantti, näyttelijätär ja toimitusjohtaja.
    Kauko Helovirran nimismies Alkula ”susikoskimaisessa” roolissa, vaikka henkilöluettelossa myös poliisitarkastaja, ei Susi- vaan Oksakoski.

  • nimimerkki

    puttonen

    9.10.2020 klo 23:20
    Tutulta tuntui ja muistelin tuollaisen juonen aiemmin jostakin lukeneeni. Mielikuva tuntui selkeältä varsinkin pienen koiran kohtalon kohdalla. En pysty paikantamaan löytyisikö tuota jostakin Maurin kootuista pokkareista. Ehkä se on valemuisto.

    Mukava tuo oli kuunnella. Viidestä murhaajaehdokkaasta neljällä näyttää olevan motiivina rahoitta jääminen, jos rikas neiti Zimmerman ehtii muuttamaan testamenttiaan. Paria perillistä osoitellaan todennäköisimmiksi syyllisiksi, mutta myös kiitoksia kuulematon kotiapulainen on saattanut hiipiä työnantajansa perään rautatiesillalle tai testamenttiasiaa hoitava lakimies tulla vastaan. Syynsä on hänelläkin.

    Vaikka Maurin kirjallinen tuotanto ei vielä 1960-luvun alkupuolella runsaimmillaan ollutkaan, niin useita kirjoja jo syntyi vuodessa. Ehkä kuunnelma oli rentouttava välityö. Minusta vaikutti omituiselta, että vanha ja kokenut varatuomari Viitamäki valehteli hyvin tuntemalleen nimismiehelle, ettei testamentin muuttamisaikomus koskenut häntä eikä kotiapulaista. Outoa oli myös, että varatuomari kertoo menneensä nukkumaan vaikka oli juuri puhelimessa kuullut, että neiti Zimmerman on välittömästi tulossa oikotietä hänen luokseen muuttamaan testamenttiaan.

    Myös murhan motiivi oli mielestäni epäuskottava. Toivo Mäkelän ääntä on aina mukava kuulla. Tuttuja ja turvallisia ovat myös Kauko Helovirta ja Siiri Angerkoski. Tunnin ja seitsemäntoista minuuttia voi käyttää paljon huonomminkin. Muistutetaan vielä tässä yhteydessä, että areenasta löytyvät myös Maurin kuunnelmat: Musta ilotulitus, Nimismies on ammuttu, Jonkerin pamaus, Salaman muotoinen arpi ja Viimeinen pari ulos.

  • nimimerkki

    Magisteri

    10.10.2020 klo 09:02
    Itsellä tuli mieleen Puttosen muistumasta, että vuonna 1961 sai ensi- iltansa Matti Kassilan ohjaama Kaasua, komisario Palmu, joka perustui Waltarin romaaniin Kuka murhasi rouva Skrofin. Siinäkin oli rikas vanha nainen, testamentti ja myös koira kuolee ja eikö koiralta ollut väännetty niskat nurin? Maurin kuunnelma oli vuodelta 1963.

  • Matti Nummenpää

    10.10.2020 klo 11:01
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Tästä aiheesta Mauri on kirjoittanut useammankin jutun. Syöksy sillalta -niminenkin jatkis löytyy. Se alkaa ratapihakuvauksella, josta löytyy kuollut nainen aamuyöllä. Mutta merkittävämpi on Seuran jatkokertomus vuodelta 1960 "Vanha täti tietää liikaa". Tåstä on tehty Viihdeviikarien kustantamana pokkari nimeltä "Susikoski puuttuu peliin" v. 1984. Aivan oikein, Alkuperäisesä jatkiksesa on rikostarkastaja Oksakoski, mutta pokkarissa on tutkija muuttunut Susikoskeksi. Henkilöiden nimet on radiokuunnelmaan muuttuneet. Neiti Vikman on vanha neiti, herrojen Virtanen ja Hiekkala avustuskerjuu on kirjan alussa. Hekin joutuvat syylliiksi epäillyiksi. Sukulaiset ovat jalkaväen kapteeni Kaarlo Vikman, näyttelijätär Irma Karppi sekä johtaja Karppi.
    Koiran osuus on ratkaiseva, joskin toisella tavoin kuin kuunnelmassa.

    MS - Int.

  • nimimerkki

    Shuh

    2.2.2023 klo 20:35
    Kuunnelma vuodelta 1963. Mukavan mittainen, vain noin tunnin ja vartin kestoinen, joten sen jaksaa vaivatta kuunnella alusta loppuun yhdellä istumalla. Intendentti on jo edellä kertonut tarinan synty- ja kehityshistorian, joten ei siitä sen enempää.

    Iäkäs ja rikas rouva Zimmerman kutsuu sisarenlapsensa keskustelemaan perintöasioista kartanoonsa. Kaksi tästä jälkikasvusta on hulivilejä, yksi tunnollinen liikemies. Kaikilla heillä on saamista testamentin perusteella. Kahta ulkopuolista testamentin saajaa, lakimies ja sisäkkö, ei ole tilaisuuteen kutsuttu. Riitelyksihän se kokoontuminen menee, eikä vähiten vanhanrouvan säälimättömän ja yksiviivaisen kiukuttelun ja määräilyn vuoksi. Muu seurue on jotensakin kyllästynyt rouvan iänikuiseen tuittuiluun, ja etenkin sisarentytär sanoo hänelle suorat sanat. Kylmäluonteinen rouva lähtee yötä myöten muuttamaan testamenttiaan em. lakimiehen luokse, ja sillä matkalla hän joutuu heitetyksi alas rautatiesillalta kuolemaansa. Hän on ennen lähtöään antanut melko selvästi ymmärtää, että liikemiestä lukuun ottamatta muut jäävät tulevassa perinnönjaossa osattomiksi. No, tuosta paljastuksesta alkaen murhaajan henkilöllisyys alkaa olla aika selvää kuuntelijalle eikä vähiten siksi, että kaikki muut kuin hän ovat suoralta kädeltä epäiltyjen listalla.

    Sama tunne nousi pintaan kuunnellessani kuin samaa kertomusta joku aika sitten lukiessani: asetelma ja tunnelma ovat vahvasti "agathachristiemäisiä". Rikas äksy ja äkkipikainen, itsevaltainen vanha rouva, jonka kutsusta sukulaiset ovat kerääntyneet vanhanaikaiseen kartanomiljööseen keskustelemaan vaivautuneissa tunnelmissa, ja jossa sitten äkkiä nousevat pintaan kauan muhineet kaunat ja ristiriidat. Vanha rouva pääsee hengestään, ja tapauksen ratkaisuun vaikuttaa oleellisesti pieni, emäntäänsä loppuun saakka puolustanut pieni koira, jollainen murharouvan tarinoista niin usein löytyy. Iltaa istuvasta seurueesta löytyvät monet "murharouvan" vakiohahmot: kepeäluonteinen näyttelijätär, huumorilla asiat ottava nuori upseeri, uralleen omistautunut vakaa ja myös tylsän oloinen liikemies ja pitkäaikainen uskollinen mutta toivottoman utelias taloudenhoitaja. Tuo upseerihahmo oli muuten Agathalle jonkinlainen pakkomielle, sellainen piti löytyä jokaisesta tarinasta, ilman sitä hän ei kertomusta kokoon saanut. Mieluiten majuri, mutta välillä kelpasi kapteenikin. Näin oli ainakin elokuvissa. Mutta samanlainen välttämättömyyshän oli Maurillekin reservinupseeri lähes jokaisessa tarinassa...

    Tässä kuunnelmassa muuten ei seikkaile rikostarkasta Susikoski vaan rikostarkastaja Oksakoski. Mikä lie kirjailijamme saanut tämmöisen muutoksen tekemään? Olihan Leo Olavi jo kuusikymmenluvun alkupuolella niin tunnettu poliisihahmo, että olisi luullut Maurin häntä ilman muuta hyödyntävän. Kuunnelmaa seuranneessa kirjassa rikostarkastaja sitten onkin jo Susikoski.

    Itseäni häiritsee eniten se, että niin rouva Zimmerman (Siiri Angerkoski) kuin paikallinen nimismies Alkulakin (Kauko Helovirta) vetävät roolinsa yliampuvasti, hirmuisen "tiukkapipoisesti" , töykeästi, epäystävällisesti ja äksyilevästi. Rouva kiukuttelee tauotta ja kohtelee perillisiään kuin hylkiöitä, nimismies taas on hänkin ärtyisä, koppava ja komenteleva "tsaarinaikainen" virkamieshahmo. Kummastakin muodostuu tinkimättömässä tylyydessään jonkin verran epäuskottava mielikuva. Angerkoskelta tuollainen rooli kyllä sujuu luontaisella rutiinilla, mutta Helovirta on tyypiltään paljon leppoisampi ja huumorintajuisempi, joten häntä hieman tuollaisessa roolissa vierastan.

    Kertomus on tiivis, ei tee sivuhyppyjä eikä sisällä tarpeetonta sanailua eikä väsyttävää jahkailua. Vuoropuhelutkin ovat luontevia, eivät niin töksähtäviä ja sananvalinnoiltaan "kirjakielimäisiä" kuin mihin Mauri tuotannossaan niin valitettavan usein sortui. Siksi ja myös maltillisen keston vuoksi mukava kuuntelurupeama. Ja ai niin, Magisterin edellä oleva huomio samanlaisuuksista pari vuotta aiemmin julkaistun erinomaisen elokuvan 'Kaasua, komisario Palmu' kanssa on osuva! Olisipa Kassila päässyt filmaamaan Susikoskeakin...
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Syöksy sillalta