Lukupiiri

« aihelistaan

Ei koira perään hauku


  • nimimerkki

    Magisteri

    24.10.2020 klo 21:54
    Mauri Sariolan ystäviä hemmotellaan. Ei koira perään hauku, Susikoskena Heikki Heino, on ollut kuunneltavana Areenassa jo 14.10. alkaen.

  • nimimerkki

    Magisteri

    1.11.2020 klo 19:27
    Sarjakuunnelma kuunneltu. Taas kävi niin, että ensimmäistä jaksoa kuunnellessani yötä vasten uni yllätti, mutta kun tänään aloin kuunnellla sarjaa uudestaan, se piti kuunnella loppuun melkein yhdeltä istumalta. Jaksojen pituudet olivat 19 ja 33 minuutin välillä, joten kuusi jaksoa kuunteli melko sujuvasti.

    Syyt motiiveineen paljastuvat vasta viimeisessä jaksossa ja ovat Maurin tyylille tyypillisiä eli melko monimutkaisia. Mukana sekä radioteatterin konkareita (Heikki Heino, Erkki Luomala, Kauko Kokkonen, Terttu Soinvirta, Aino Lehtimäki) sekä myöhemmän että aiemmin muistakin yhteyksistä tunnettuja näyttelijöitä (Martti Tschokkinen, Yrjö Tähtelä, Ossi Elstelä, Matti Lehtelä, Hannes Veivo, Eila Pehkonen), tosin ainakin osin radioteatterin palkkalistoille tuolloin ilmeisesti kuuluneita. Susikoskena sopivan yksvakaa Heikki Heino, tosin sivuhenkilönä. Yrjö Tähtelä ja Martti Tschokkinen muuhun uraan verrattuna erikoisissa rooleissa.

    Tupakointi mainittiin usein. Komisario Lieksa oli siirtynyt keuhkosyövän pelossa savukkeista piippuun?

    Maurille tyypillistä maalaiselämän kuvausta vanhoine vallesmanneineen, ökytalon kitsaine isäntineen, nuorine tyttärineen ja hyötyä tavoittelevine kosijoineen. Tällä kertaa tosin tytär oli ulkonäöltään melko vaatimaton. Paikkakunnalle merkittävä saha on tuttu myös joistakin muista Maurin teoksista.

  • nimimerkki

    puttonen

    2.11.2020 klo 22:51
    Mika ja Turkka Malin laulussa "Naimakauppa" isä opastaa poikaansa vaimon valinnassa: "..on se hyvä poika kun pirät miälessä, että morsiammen maat on meirän viäressä, ja ne yhteensä tekee melkein kakssataa hehtaarii..". Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo taisi laulella jotenkin, että:"..morsian haisee hielle, mutta ei haittaa, kun talo näkyy tielle..". Miehiä, jotka uskaltavat katsoa eteensä pyrkiessään elämässään vihreämmälle oksalle.

    Samanlainen ajatus kangastelee Rahisuvannon sahan työnjohtajan, Ossi Uimilan mielessä hänen hellustellessaan Alajärven ökytalon Tyyne-tytärtä. Kuunnelma tuo mieleen "Minä, Olavi Susikosken" Kalevi Lokkilan, joka on ehtinyt naimisiin, mutta suunnitellut vaimolle loppusijoituspaikaksi pihakaivon. Sekä Ossin että Kalevin mielitietyt ovat vähemmän kauniita, eivät kovin puoleensavetäviä, pikemminkin luotaantyöntäviä. Alajärvi hukkuu Syväjärveen - vai hukkuuko? Tapauksen yhteydessä raivaantuu Uimilan tieltä morsiamen kitsas isäukko - Lokkilan suunnitelmissa harmillinen kirkonmies. Rahoitusta kaipaava saha muistuttaa Ojanteen sahaa "Susikosken vaikeimmassa jutussa". Nyt pääomaa järjestyy vähemmällä vaivalla.

    Tuttua ja turvallista Mauria. Mikäpä sitä on kuunnellessa. Magisteri esitteli jo esiintyjät asiantuntevasti. Eräs juttu minua kuunnelmassa ilahdutti. Näinä tunkkaisina miituu-aikoina tuntui kuin raikas kevättuuli olisi puhaltanut "nummilta hiljaisilta Hauhon ja Syrjäntaan", kun Suhosen Kalle toteaa Lippolan Mairelle, että se Alajärven Tyyne on ruma kuin rotaatiokone!

« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Ei koira perään hauku