Lukupiiri

Anja

• ---

  nimimerkki

  Shuh

  15.8.2021 klo 18:42
  Maurin ja Tuulan suhde oli epäilemättä onnellinen ja arvostus molemminpuolista. Mauri taitaa päiväkirjoissaankin esittää Tuulasta pientä kritiikkiä vain yhden tai kaksi kertaa. Toisin oli ensimmäisen vaimon Anjan osalla. Mutta mitkä olivat Anjan vaiheet avioeron jälkeen? Millaiset olivat Maurin suhteet tämän vanhempiin? Tapasivatko Mauri ja Tuula enää avioeron jälkeen, muistaakseni Anja ei tullut edes Maurin hautajaisiin? Onko Anjasta edes valokuvaa Maurin jäämistössä - olen muistavinani, että teoksessa Suruton Sariola ei ole Anjasta yhtään kuvaa eikä edes lapsista! Onko seuran jäsenillä näistä asioista tarkempaa tietoa. Olen perehtynyt Maurin elämänvaiheisiin melko laajalti mutta Anja Sariolaa verhoaa salaperäisyys, hänestä olen löytänyt aineistoa niukasti, sekin paljolti Maurin tuottamaa ja sellaisena varmaan melkoisen yksipuolista...

• ---

  Matti Nummenpää

  15.8.2021 klo 19:44
  Kyllä Anjasta on tietoa aika paljonkin. Valokuviakin löytyy. Kaunis nainenhan Anja oli. Laitan tästä tietoa vähän myöhemmin, kun palaan virkapaikalleni. Nyt olen mökillä Hauholla. Pidin eilen, lauantaina, viimeisen esitelmäni Mauri Sariolasta Kouvolan Dekkaripäivillä. Esitelmän nimi on Susikosken elämän kevät, kesä ja syksy. Olen ollut lähes joka kerta luennoimassa Kouvolassa. Dekkaripäivistä tämä oli 25. Vain pari kertaa olen ollut estynyt. Sariolaseuran esitelmä on ollut aina lauantain ensimmäinen. Tällä kertaa oli tavanomaista vähemmän kuulijoita koronan takia. Noin kolmisenkymestä. Mautta tilaisuus streamattiin, joten kuulikoita oli enemmän.
  
  MS / Int.

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  16.8.2021 klo 23:17
  Hyvä otsikko, jonka alla voidaan keskustella Maurin toisestakin Anjasta tai oikeammin ensimmäisestä. Anja Ant-Wuorinen (s.1929) oli Maurin suuri rakkaus, josta hän ei kai oikein koskaan päässyt täysin yli. Ainakin hän usein tätä Anjaa muisteli esim. päiväkirjoissaan. Kenties muisto vielä kaunisti asiaa - kaunis oli muuten tämä ensimmäinenkin Anja.
  
  Rakkaustarina on kerrottu Maurin omaelämäkerrallisessa ylioppilasromaanissa "Joka tuulen kylvää..." ja suunnilleen niin asiat lienevät todellisuudessakin tapahtuneet. Mauri oli vuosina 1947-1948 Luottotieto Oy:n palveluksessa (kirjassa lakiasiaintoimisto Sora&Ulvila) ja Anja oli Maurin työnantajan varatuomari Armas Ant-Wuorisen tytär.
  
  Maurin elämäntavoissa oli jo silloin toivomisen varaa ja elokuun 21.päivä jäi traumaattisena katkeroittamaan miehen mieltä. Silloin varmistui, että "Tuulten häät" ei koskaan soisi Maurin ja Anjan häävalssina. Anja Ant-Wuorinen avioitui ruotsalaisen miehen kanssa, mikä oli järkytys niin Maurille kuin Anjan isälle. Mauri yritti pitää yhteyttä Anjaan tämän avioitumisen jälkeenkin soittelemalla, kirjeitse ja lähettelemällä uutuuskirjojaan. Anja Ant-Wuorinen tapasi Maurin tiettävästi vielä yhden kerran vuonna 1978 saadakseen yhteydenotot loppumaan.
  
  Sariola-seuralla oli aiemmin oma jäsenlehti, jonka päätoimittajana ollessaan toimittaja Raimo Jokisalmi kirjoitti lehteen Anja Ant-Wuorisesta ja muistaakseni haastattelikin häntä puhelimitse. Tässä kirjoituksessa mainitut tiedot ovat osin muistikuviani juuri Raimon lehtiartikkelista. Mainittakoon, että Raimo Jokisalmi on myös taitava muusikko, joka perinteisesti on avannut seuran vuosijuhlan Maurin lempisävelmällä "Äänisen aallot".
  
  "Joka tuulen kylvää... " loukkasi ilmestyessään muutamia Maurin sukulaisia ja ystäviä, mutta on kirjana eräs Maurin parhaista. Maurin elämää kuvaa hyvin kirjan esilehden Marlborough`n herttuan laulu: "Vuorilla kun oltihin, niin oltiin vuorilla. Laaksossa kun oltihin, niin oltiin laaksossa.".

• ---

  nimimerkki

  Shuh

  21.8.2021 klo 23:35
  Kiitoksia tiedoista. Molempien Anjojen myöhemmät elämänvaiheet kiinnostavat, mielelläni niistä kuulisin enemmänkin. AAW:n osalta muistan lukeneeni Sarkolan jostain kirjasta, että AAW:n ja Maurin tapaaminen silloin vuonna 1978 ei ehkä ollut aivan Maurin odottaman kaltainen. Taitaa olla niinkin, että Maurin julkaistuissa päiväkirjoissa hän ei mainitse tätä tapaamista lainkaan?! Tai olisiko Ikävalko vain jättänyt sitä koskevan maininnan jostain syystä pois?

• ---

  nimimerkki

  ukkelo

  22.8.2021 klo 08:24
  Avioituessaan menekkikirjailijan kanssa ex. vaimot ottivat riskin siitä, että heitä ei eron jälkeen silkkihansikkain kohdella. Kyse on Mauri Sariolasta ja Kalle Päätalosta. Kalle kuvaili exäänsä säkättävänä henkiiönä, jonka silmän mustuaiset pienentyivät olemattomiin kun veteli vainua, että tuoksahtaako ukko viinalta. Mauri totesi vain, että saa olla tyytyväinen, että edes hattunsa sai ottaa naulakosta kun kauniisti sanottuna kehotettiin lähtemään.

• ---

  Matti Nummenpää

  25.8.2021 klo 10:52
  Anja Helkky Sariola os Karjalainen syntyi Vuolijoella 9.4.1932. Hän kuoli 6.8.1996 Helsingissä.
  Valokuva, joka on lukupiirin etusivulla, on Raimo Jokisalmen ottama tammikuussa 1996. Vajaat puoli vuotta ennen Anjan kuolemaa.
  
  Opettajan ammatti oli hänelle tuttu sillä isä, veli ja isän nuorempi sisko olivat olleet opettajia. Anja opiskeli Savonlinna ja valmistui vuonna 1954. Hän tuli valituksi sijaisopettajaksi Kuhmoon Lentiiran kylän Aholan kouluun. Maurin suhde Anjan vanhempiin oli etäinen.
  
  Aloin viettää vapaan naisen elämää, kunnes paikalle sattui eräs taivaanrannan maalari. Tämä oli Mauri Sariola, Iisalmessa kesän TVH:n tietöissä vietettyään hakeutui Kuhmoon opettajaksi. Ensimmäisen kerran Anja näki tulevan miehensä linja-autossa. Koko matkan ajan mies oli lukenut kirjaa. Kun koulun pihaan pyöräili pitkä mies. Anja tunnisti tämän nähneensä linja-autossa. Tästä alkoi seurustelu. Anja oli tällöin 23 vuotias ja Mauri kahdeksan vuotta vanhempi.
  Avioliittoon heidät vihittiin 30.5. 1956. Jukka syntyi joulukuussa. Anja jäi kotiäidiksi. Lapsia syntyi vielä kaksi tyttöä. Merja ja Kaisa.
  
  Mauri arvosti Anjan ”katajapensaan sisulla” varustettua Anjaa, joka oli ”Kajaanin takaisten tervanvetäjien juurta; sanalla sanottuna hurjan reilu ja rivakka nainen”. Huomasin hajamielisesti, että meille syntyi lapset. Niihin aikoihin teimme myös työnjaon. Hän jäi pois virasta ja hoiti kodin ja lapset. Ja hienosti hoitikin. Näin kertoi Mauri muistelmateoksessaan Suruton Sariola.
  
  Avioeron hoiti presidenttiehdokkaanakin ollut Hevi Sipilä. Päivi Istalan radiossa pitämässä haastattelussa Sipilä sanoi: ”Minusta on sanottu, että kun minä hoidan avioerojutun, ei miehelle jää kuin polkupyörä ja kirjoittamansa kirjat”.
  
  Erottuaan Mauri Sariolasta hän palasi entiseen ammattiinsa ja muutti Simonkylään. Lisäksi hän ehti opettaa Hiekkaharjun, Kuusikon, Rekolan ja Havukallion kouluissa. Eläkkeelle hän jäi 1995. Anja ei solminut uutta avioliittoa, miesystäviä toki on ollut.
  
  Maurin suhde lapsiin jäi etäiseksi, ilmeisesti Anjan asenteen johdosta. Jukka kävi ensimmäisen kerran isänsä haudalla vasta Mauri Sariola -seuran perustamisen jälkeen Hattulassa olleen näyttelyn aikana, johon Jukka vaimoineen kävi tutustumassa. Hän löysi haudan seuran edustajan opastuksella.
  
  MS / Int
  

• ---

  Matti Nummenpää

  25.8.2021 klo 22:15
  Anja Berglund os. Ant-Wuorinen syntyi 1929 ja kuoli 73-vuotiaana 17.11.2002. Anja lähti 1940 -luvun lopulla opiskelemaan Ruotsiin ja valmistui ekonomiksi. Hän avioitui insinööri Hans Berglundin kanssa ja he saivat kaksi poikaa. jan 1954 ja Rolf 1958.He erosivat ja Anja muutti Helsinkiin vuonna 1982.Heillä oli kuitenkin läheiset välit Hans Berglundin 1.7. 2002 kuolemaan saakka.
  
  Maurin ja Anjan suhde tapahtui suurin piirtein Joka tuulen kylvää romaanin mukaisesti. Ensitapaaminen tapahtui kesällä 1947 Ant-Wuoristen kesämökillä, jonne oli kutsuttu koko lakiasiaintoimiston henkilökunta. Suhde paljastui Maurin soitellessa Anjalle kotiin. Mauri kirjoitti paljon kirjeitä, mutta Anja on hävittänyt ne tutustuessaan tulevaan mieheensä. Maurin ensi-rakkaudelleen Birgitalle sodan aikana kirjoitetut kirjeet ovat seuran hallinnassa, mutta Birgitta on kieltänyt niiden julkistamisen. Birgitta on nimi; jota hän käytti parissa kirjassa. Se ei ole hänen oikea nimensä.
  
  Varatuomari Ant-Wuorinen piti Maurista erittäin paljon, mutta Maurin elämäntapojen vuoksi hän ei hyväksynyt seurustelua. Mutta suo siellä, vetelä täällä. Fennomaani-isän tyttären rakastuminen ruotsalaiseen mieheen oli hänelle paha isku. Aluksi he asuivat Perussa ja muuttivat Ruotsiin 1954. Suomessa käydessään Mauri soitteli jatkuvasti ja lähetti kirjojaan. Se häiritsi kovasti mustasukkaista aviomiestä. Sen takia Anja suostui tapaamiseen 1978, joka jäi ainoaksi.
  
  isä, varatuomari Armas Ant-Wuorinen oli Luottotieto Oy:n toiminnassa aina 1970 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hän oli kuollessaan 77 vuotias. Ei ole tietoa tapasivatko he myöhemmin, mutta ainakin Armas Ant-Wuorinen luki kaikki hänen kirjansa.
  
  MS int
  

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  26.8.2021 klo 22:09
  Ukkelon kommentti menekkikirjailijain ex-vaimojen kohtelusta oli varsin ajankohtainen, sillä kirjailijan oikeutta kirjoittaa läheisistään ja ex-läheisistään käsiteltiin tänään myös Ylen aamun tv-lähetyksessä. Kyllähän niin Mauri Sariola kuin Kalle Päätalokin melko katkerasti ex-vaimoistaan kirjoittivat vaikka välillä "tapautuivat tunnolleen" (Päätalon sanonta) ja myönsivät heissä olleen joitakin hyviäkin puolia.
  
  Muistelen Kallen ex-vaimon Helvi Moilasen (os. Ojala) kertoneen, että hän keskusteli joskus lakimiehenkin kanssa voisiko asiasta nostaa juttua, mutta lakimies muistutti, että taiteilijalla on vapautensa varsinkin kaunokirjallisuudessa. Kalle kirjoitti vaimonsa Laina Päätalon "vetäneen vainua", että haiseeko aviomies viinalle kotiin tullessaan. Jostakin olen lukenut, että Fanni Soronen (kirjoissa Maria Vouvila) soitti Helville luettuaan jonkun Kallen kirjan ja kertoneen, että eihän se noin todellisuudessa mennyt tuokaan asia. Samassa yhteydessä Helvi mainitsi, että se oli Leiskalan Hanneksen (kirjoissa Janne Mäkitörmä) vaimo, joka sitä "vainua veti".
  
  Kalle siis otti ystävänsä ja työkaverinsa vaimon käytöksestä mielenkiintoisen piirteen ja sijoitti sen kirjoissaan vaimonsa Lainan käyttäytymiseen. Laina siis "veti vainua" aviomiehensä hengityksestä tämän palatessa tavallista myöhemmin kotiin - Helvi Päätalo ei. Ja Laina Päätalo oli fiktiivinen henkilö.
  
  
  
  

• ---

  nimimerkki

  Magisteri

  26.8.2021 klo 23:20
  Jos romaanikirjallisuuden epäluotettavin muoto on muistelmat, niin millaisia ovat sitten muistelmina pidettävät avainromaanit? Iijoki-sarjahan on pidetty lähes dokumenttina.
  
  On joku muukin Päätalon kirjojen henkilöistä oikonut Kallen ”muistelmia”. Taisi Kurtti-Reino kiistää rohmunneensa leikkeleitä seisovasta pöydästä Suomussalmen maatalousnäyttelyn aikaan tai olleensa edes paikalla.
  
  Maurihan ei kirjoittanut henkilöistä heidän oikeilla nimillään, vaikka tuntomerkit olivat selvät. Kallellakin osa henkilöistä on omilla nimillään ja osa keksityillä.

• ---

  nimimerkki

  puttonen

  28.8.2021 klo 11:05
  Kalle Päätalon tuotannossa keksittyjen nimien kirjo on runsas ja hauska. Alokasajan tupakaveri, Mannerheim-ristin ritari Koli esiintyy nimellä Hiili. Kansankielellä kivihiiltä on sanottu koliksi. Everstiluutnantti Oras Selinheimo saa sukunimekseen Heimonmaa ja armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo on komeasti Fjalar Siltauoma. Kallen aloitellessa sodan jälkeen rakentajan uraansa, hänen työnantajansa oli kirjoissa Rakennusliike Pilvinen & Kuru. Eikä Kalle petä lukijaansa tässäkään. Todellisuudessa rakennusfirman nimi oli Tähtinen & Sola!

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »