Lukupiiri

« aihelistaan

Laulujen lunnaat


  • nimimerkki

    Shuh

    11.9.2021 klo 16:35
    160 sivuinen lyhyehkö rikosromaani, jossa rikos tapahtuu vasta sivulla 122! Tapahtumaköyhää tarinointia ilman varsinaista päähenkilöä. Ympäristönä Madeira, jonka kuvailu jokseenkin mitäänsanomatonta. Pääosassa tuntuvat olevan henkilökuvaukset, joissa niissäkään ei ole erikoisen mukaansa tempaavaa otetta.Tarinan jonkinlainen huipentuma on mielestäni vauhdikkaasti ja jännittävästikin kuvattu rikostapahtuma ss. 122-125. Rikoksen selvittävät poikkeuksellisesti amatöörit, ei sentään Maurin ilmeisen inhoamat yksityisetsivät. Rikoksen motiiviksi paljastuu henkivakuutus, kuten muutamassa muussakin Maurin romaanissa. Kirja sopii nopeasti ja hajamielisesti luettavaksi, mitään suurta lukunautintoa tästä tuskin vannoutuneinkaan Mauri-fani saa. Sariola-asteikollani (4-10) tämä saa arvosanan 5.

  • nimimerkki

    ukkelo

    12.9.2021 klo 03:06
    Mauri Sariola käytti dekkareiden perussapluunoita taidolla. Siinä kun Agatha Christiellä vähiten epäilty paljastuu syylliseksi, Mauri jätti enemmän lukijan päättelykyvyn varaan.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Laulujen lunnaat