Lukupiiri

« aihelistaan

Susikoski ratkaisee

  • nimimerkki

    puttonen

    31.5.2023 klo 22:21
    Tämä on yksi Maurin kirjojen monista kokoomateoksista sisältäen neljä Susikoski-kirjaa:
    Minä, Olavi Susikoski, Pyykki on pantu ja pysyy, Sininen lyhty, Ison kalan katiska. Kokoomateos on ilmestynyt vuonna 2001. Mainitut kirjat on käsitelty lukupiirin sivuilla, joten niistä tähän vain yksi kysymys: Missä kirjassa noista mainituista ei tappamiseen käytetä ampuma-asetta?

    Ajattelin laittaa otsikon alle näin kesän alkajaisiksi pienen pähkinän piiriläisille. Seuraavassa kymmenen suomalaista kirjailijanimeä hieman oudossa muodossa. Salanimiäkin voisivat olla, mutta kyllä ne ovat anagrammeja kirjailijoiden nimistä. Vihjeenä, että naisia on 4, miehiä 6.

    KARRI AUTIO
    LATE KALLOPÄÄ
    ILMATAR KAWI
    NEITO NAPUKKA
    LAURI ORSIMAA
    ILPO SATANEN
    AALE SEIMILAHTI
    IIRU TANTTU
    ALPO VANNI
    IVAN ÖNNILÄ
  • nimimerkki

    Magisteri

    31.5.2023 klo 23:42
    Saako jo vastata?

    Late Kallopää = Kalle Päätalo
    Iiro Tanttu= Antti Tuuri
    Ilmatar Kawi = Mika Waltari

    Loput jätän muille.
  • nimimerkki

    Magisteri

    1.6.2023 klo 17:12
    …paitsi, jos vastauksia ei ala kuulua, voin vaikka viikon päästä yrittää lisää.

    Sitten siihen ensimmäiseen kysymykseen voisin yrittää vastata muistinvaraisesti. Olisiko näin, että Pyykissä, joka on pantu ja pysyy ei hengen päästöön käytetä ampuma-asetta eikä näin ollen ole ihmelaukauksiakaan?
  • nimimerkki

    puttonen

    1.6.2023 klo 23:41
    Kyllä Magisterin tiedot ovat oikeita niin anagrammien ratkaisuissa kuin kysymyksenkin osalta. Pyykki on pantu ja pysyy-kirjassa ei aseiden kanssa räiskitä (paitsi sotamuisteluksissa) eikä murhaakaan tapahdu vaan uhri kuolee ikävän erehdyksen kautta vailla tappamisen tarkoitusta. Vaikka kirjan nimi viittaa ilmeisesti rajankäyntiin ja pyykillä tarkoitettaneen rajan merkiksi asetettua kiveä tai mielessä tehtyä peruuttamatonta päätöstä, niin kieroutunutta huumorintajuani olen osoittanut viemällä useammankin kerran siskoni ex-miehelle - ystävälleni pesulateknikolle - tämän Maurin kirjan tuliaisiksi.

    Magisterin ratkaisemaan Antti Tuurin anagrammiin jouduin keksimään etunimen Iiru, mutta anagrammi oli mielestäni muuten hyvä, sillä pohjalaiskirjailijaan sopi murteellinen sana "tanttu", joka käsittääkseni tarkoittaa tytön tai naisen mekkoa. Enkä tässä sovittele hametta Antti Tuurin ylle vaan päinvastoin aion kehua kirjailijaa.

    Sain juuri luetuksi hänen taiteilijaromaaninsa "Levoton mieli", jonka päähenkilö on taidemaalari Arvid Broms (5.6.1910 - 10.5.1968). Värikäs taiteilija vietti "sariolamaista" elämää ja ehti lukuisten lyhyempien naissuhteiden ohella olla viidesti avioliitossa. Häntä pidettiin myös mainion näyttelijän Jussi Jurkan isänä. Yhdennäköisyys onkin ilmeinen. Jussi Jurkka oli kantamassa Arvid Bromsin arkkua. Ollessaan Vaasan vankilassa sovittamassa rangaistustaan kertyneistä pienistä rötöksistään Arvid Broms maalasi lääninvankilan kappeliin triptyykin "Minä olen tie".
  • nimimerkki

    Magisteri

    2.6.2023 klo 07:14
    Perhepiirissä ratkoimme ne, joita en yksin hoksannut. Ilpo Satanen ei ole vielä selvinnyt. Se osoittautui vaikeaksi. Liekö joku tuntemattomampi tai sitten liian ilmeinen? Mieskirjailija on kuitenkin kyseessä. Laitan loppuja ratkaistuja lukupiiriin, jos kukaan muu ei laita.

    Huomasin omassa vastauksessani kirjoitusvirheen. Iiro Tantun pitäisi olla Iiru Tanttu. Laitetaan se autocorrectin piikkiin, tarjosi Iiroa nytkin.

    Tanttu on myös sukunimi. Tunnetuin edustaja on/oli kuvittaja Erkki Tanttu (1907-1995). Nimi on tosin ”suomennettu” Lydénistä vuonna 1913 (ilmeisesti isä).
  • nimimerkki

    Magisteri

    2.6.2023 klo 08:07
    Korjataan vielä, siis Erkki Tanttu (1907-1985). Nyt en syytä autocorrectia.
  • nimimerkki

    puttonen

    2.6.2023 klo 22:01
    Ilpo Satanen on tuntemattomampi tai liian ilmeinen lukumieltymyksistä riippuen. Lukupiiriläisille kuitenkin enempi jälkimmäinen tai ainakin nimenä tuttu. Laitoin nuo kymmenen anagrammia eräälle kaverilleni ja hän ne myös ratkaisi. Koetin keksiä anagrammia myös hänen mielikirjailijastaan, mutta se osoittautui yllättävän hankalaksi. Mainitsin siitä hänelle ja hän keksi sellaisen sitten itse ja on mielestäni varsin hyvä: VIENO VINKUKEHO.

  • nimimerkki

    Magisteri

    4.6.2023 klo 10:56
    En maltakaan odottaa ensi viikkoon. Eipä lopulta ollut Ilpo Satanen tuntematon minullekaan. Sain itseasiassa eräältä hänen kirjansa päähenkilöitä lahjaksi nuorena miehenä tästä lahjan antajasta kertovan kirjan. Elikkäs Ilpo Satanen on Onni Palaste.

    Yleensä hoksaavainen vaimoni ei tiennyt Palastetta, kun ei lue sotakirjoja. Muissa anagrammeissa, joita en tiennyt, hän oli suurena apuna.

    Vieno Vinkukeho on Kirjoittanut mm. kolmesta viiksiniekasta, kirjan, jonka jatko-osa ilmestyi yli 50-vuoden jälkeen sekä Sepestä ja Valtterista ja tietenkin kootut teokset.

    Laitan loput myöhemmin, jos joku muu ei laita.
  • nimimerkki

    puttonen

    4.6.2023 klo 12:30
    Eilen ylioppilasjuhlien yhteydessä tiesin tapaavani sukulaisia ja otin mukaani nipun sota-aikaisia Hakkapeliitta-lehtiä sotahistoriasta kiinnostuneelle veljenpojalleni toimitettavaksi. Tuli niitä siinä itsekin selailtua ja huomasin, että talvella 1942 oli rintaman turvallisemmalla puolella pidetty sotilaiden hiihtokilpailu, jonka tuloksista mainittiin kymmenen parasta. Tunnistin kaksi nimeä. Kuudenneksi oli sivakoinut Klaes Karppinen, olympiavoittaja ja moninkertainen maailmanmestari jo tuolloin. Yhdeksänneksi oli sijoittunut Onni Bovellan, myöhempi "Ilpo Satanen". Bovellan nimi tuli Onnin isän puolen suvusta ja suku oli lähtöisin Ranskan Lyonista. Ensimmäinen Bovellan-suvun kantaisä asettui Iisalmeen 1700-luvulla. Onni Palaste eli pitkän elämän ja kuoli 91-vuotiaana heinäkuussa 2009.
  • nimimerkki

    Magisteri

    4.6.2023 klo 13:46
    Edvin Laine oli myös alkuperäiseltä sukunimeltään Bovellán ja syntynyt Iisalmessa. Nimi vaihtui Laineeksi vuonna 1906 ja Edvin oli syntynyt heinäkuussa 1905.
  • nimimerkki

    puttonen

    5.6.2023 klo 11:10
    Edvin Laine lienee sukua Onni Palasteelle. Ainakin kuten "seihtemes kirnunhuuhevesi", kuten olen kuullut kaukaista sukulaisuutta kuvattavan. Hieman tuota Bovellan-sukua katsastin. Näyttäisi sitä esiintyneen Ylä-Savossa jo 1600-luvulla. Carin Larsintytär Bovilan oli syntynyt 1653 ja kuollut Kuopion maaseurakunnassa Niuvanniemessä 1729. Savon historiassa esiintyy nimismiessuku Bovellan-Sonninen. Otaksutaan suvun joskus jakaantuneen Bovellan- ja Sonninen-nimiin. Latinan bos, bovis lienee suomeksi nauta, härkä, lehmä, josta kenties johdettu sukunimi Sonninen.

    Näiden sukunimien haltijoina vilahtelee aikojen saatossa kestikievarinpitäjiä, maanviljelijöitä, siltavahteja, rummunlyöjiä, nimismiehiä jne. Vuonna 1918 kaatui yksi Bovellan, joka kuului punaisiin. Vuosien 1939-1945 sodissa kaatui myös yksi Bovellan. Onni Bovellan säästyi vaikka varmasti vaaranpaikkoja oli ja Onnin onni oli myös onni tulevalle Suomen sotakirjallisuudelle. Ruotsissa oli vuonna 1920 Bovellan sukunimenä 27:llä ihmisellä. Suomen Savossa Bovellaneita ja Sonnisia on yleensä pidetty "oikeina immeisinä", ovelina sananvääntelijöinä, helposti "piällysmiehiksi" soluttautuvina.
  • nimimerkki

    Magisteri

    8.6.2023 klo 07:38
    Nyt on viikko mennyt eli koska muut eivät ole vastanneet, vastaan, kuten ”uhkasin”. Tosiaan Ilpo Satasta piti kokeilla kynällä ja paperilla moneen kertaan, ennen kuin hoksasin.

    KARRI AUTIO = Kaari Utrio
    LATE KALLOPÄÄ oli Päätalon Kalle
    ILMATAR KAWI oli Mika Waltari
    NEITO NAPUKKA = Anu Kaipainen
    LAURI ORSIMAA = Mauri Sariola itse
    ILPO SATANEN oli Palasteen Onni
    AALE SEIMILAHTI = Laila Hietamies
    IIRU TANTTU oli Antti Tuuri
    ALPO VANNI = Anni Polva
    IVAN ÖNNILÄ on kirjoittanut ”tuntemattoman” ja ” Pohjantähden”
  • nimimerkki

    Magisteri

    8.6.2023 klo 07:46
    NEITO NAPUKKA ei olekaan Anu Kaipainen, kuten oletin ensitulkinnalltani enkä tietenkään tarkistanut. Pitäisi tarkistaa aina vielä kerran eikä luulla olevansa oikeassa. Ei pitäisi kiirehtiä, voi pettymyksen pettymys. Oikeassa elämässäkin on käynyt joskus näin. Pitää miettiä uudelleen ja laittaa tänne ellei joku muu ehdi ensin.
  • nimimerkki

    Magisteri

    8.6.2023 klo 07:53
    Ehdinkö?. . . taisin ehtiä, Huh.

    Siis tietenkin Outi Pakkanen.
  • nimimerkki

    puttonen

    8.6.2023 klo 09:57
    Onnittelut Magisterille (ja perhepiirille) tehtävän täydellisestä suorittamisesta. "Paikkokaato" tuli seitsemässä minuutissa, joten ratkaisukykyä sieltä löytyi yllättävässäkin tilanteessa. Anagrammeja tehdessä jää vaivaamaan tunne, että tulikohan se nyt sittenkään oikein. Nyt kun osasin nämä kymmenen tehdä ja Magisteri ne ratkaista, niin hyvinhän se meni.

    Minua on aina harmittanut "Lauri Orsimaan" puolesta, kun hän hienossa postuumiteoksessaan laittaa Esa Lehmuksen kysymään Olli Aulamolta: "Tiedätkö, kuka on Jupiseva Ukko-Hiisi?". Ja Olli Aulamo vastaa: "Kun kirjaimet pannaan oikeaan järjestykseen, siitä tulee Juho Kusti Paasikivi.". Lohduttaudun kuvitelmalla, että kun tökeryys on kirjan viimeisillä sivuilla, se ei olisikaan enää kirjailijan kynästä, vaan sen on väsännyt se kuuluisa "tuntematon mies" - näilläkin palstoilla paljon parjattu Gummeruksen oikolukija.
  • nimimerkki

    puttonen

    2.10.2023 klo 19:22
    "Kun saapuu syys, niin lehdet puiden..". Haravoidaan kasoihin ja viedään puhtaanapitolaitoksen autolla pois. Jälkimmäisen lauseen lausui Jussi Jurkka jossakin lauantai-illan suositussa tv:n myöhäisohjelmassa, jossa myös Ritva Valkama oli mukana. Taustalla laulettiin mainittua laulua. Syksy saapuu ja pimeiden iltojen ratoksi puttosen syyspähkinä. Seuraavista anagrammeista pitäisi löytää 3 suomalaista naislaulajaa ja 7 musiikkimiestä (laulajaa/lauluntekijää). Saa ratkaista:

    ELLA NEVA
    ORVOKKI ITÄ
    TARA KOIPI
    NIINA LARMI
    RITVA VIOLA
    TIMO KASTE
    AARNE LOHIMIES
    ORM RAUKKA
    KITANSA NAPA
    KENEN ON VEIKKO
  • nimimerkki

    Magisteri

    2.10.2023 klo 19:53
    Ratkaistu ja ihan yksin, rouvan ollessa koiraa ulkoiluttamassa.

    Orvokki Itä ja Aarne Lohimies olleet myös käytössä säveltäjänä ja sanoittajana, muita piti vähän miettiä. Annan jonkun päivän päästä vinkit, jos joku muu ei ala ratkomaan. Nämä ovat ihan mukavia pähkäiltäviä.
  • nimimerkki

    puttonen

    2.10.2023 klo 21:07
    Se oli Magisterilta nopeaa toimintaa ja kerrassaan mainio suoritus! Meinasinkin ensin kysyä lisätehtävänä, että millä näistä anagrammeista on musiikkia julkaistu, mutta eipä tarvinnut edes kysyä, kun Magisteri vastasi kysymättäkin.

    Iskelmätähdillä on usein ollut raskas kaasujalka. He ovat myös paljon liikenteessä kaikkina vuodenaikoina ja usein yöaikaan, jolloin onnettomuusriskit kasvavat. Aina ei kolarin syy ole ollut kovassa vauhdissakaan. Maanteillä menehtyneistä muistuvat ensimmäisinä mieleen Tamara Lundin poikaystävä Rami Sarmasto, Sammy Babitzin ja tangokuningas Sauli Lehtonen. 1950-luvulla meininki oli joskus melkoista, kun kattonopeuksia ei ollut ja tiestö oli heikommalla tasolla kuin nykyisin. Juha "Watt" Vainio muistelee erästä keikkamatkaa: "Ensimmäisen kerran kun kuulin Olan sanovan kaadas paukku oli vuosi viisiseitsemän. Pääsin Kouvolasta Olan kyytiin Kotkaan. Vanha tie, uusi amerikanauto, pullo viskiä, Ola ratissa. Jossain Anjalan lähellä on katettu Susikosken silta. Kouvolasta päin tultaessa sille ei vissiin voi ihan kovaa ajaa kun siinä on se mutka ja mäki. Ola ajoi pimeässä yössä sataakolmeakymppiä, minä en sitä siltaa nähnytkään, kuului vain humaus, sellainen kun maailman isoin jättiläinen huokaa lyhyesti. Silta oli takana. "Oho, sattuipas kohdalle, kaadas paukku! sanoi Ola.".
  • nimimerkki

    Magisteri

    5.10.2023 klo 21:41
    Vastaan nyt vihjeillä

    ELLA NEVA: Tumma nainen
    ORVOKKI ITÄ: elokuvissa näytelleet mm. Matti Mäntylä, Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala ja Hannu-Pekka Björkman
    TARA KOIPI: Matti Ristisen roolisuoritus
    NIINA LARMI: Onnentyttö
    RITVA VIOLA: Kuningas
    TIMO KASTE: Rekkamies
    AARNE LOHIMIES: Suosalon bravuuri
    ORM RAUKKA: Mouhijärven Puputti
    KITANSA NAPA: Rattimies
    KENEN ON VEIKKO: Ei Urho vaan…
  • nimimerkki

    puttonen

    20.10.2023 klo 21:17
    Perjantai-illan pähkinä Magisterille ja muillekin tietäjille. Nyt on anagrammien aiheena suomalaiset näyttelijät ja ainakin kaksi heistä on esiintynyt jossakin Maurin kirjojen pohjalta tehdyssä elokuvassa:

    AIN ONNEKAS
    ARVI TALVIO
    EELES ALLAS
    ELINA LAUNIS
    MARIE SALVIO

    NAIMAMIES
    NEITO JUHLAAN
    OLLIN AIRUE
    PANU LOOTA
    TARVE LORVIA
  • nimimerkki

    Magisteri

    21.10.2023 klo 14:24
    Saako ratkaista. Ilmoitan taas vihjeillä. NEITO JUHLAAN tuotti eniten vaikeuksia ja ratkaistiin perhepiirissä, mutta

    AIN ONNEKAS - Komisario Palmun käly
    ARVI TALVIO - Ei varsinainen näyttelijä, mutta yksi alkuperäisistä ”kippareista”
    EELES ALLAS - Sariola-elokuvan vuokraemäntä
    ELINA LAUNIS - PANU LOOTAn ahdistelema maitotyttö
    MARIE SALVIO - Alias Unto Eskola

    NAIMAMIES - Elokuvien ei niin pitkä mies
    NEITO JUHLAAN - NAIMAMIEHEN ohjaajan puoliso, olikos Maurilla hänen kanssaan joskus jotakin…
    OLLIN AIRUE - Sinisista ajatuksista tunnettu, Tuntemattoman ystävän Unskin tunnistaja
    PANU LOOTA - Lajissaan ykkönen
    TARVE LORVIA - Suomen kolmas naispuolinen elokuvaohjaaja

  • Matti Nummenpää

    21.10.2023 klo 18:39
    Vaikka Mauri Sariola tunsi hyvän joukon näyttelijöitä, ei tässä listassa olevia juurikaan näy Maurin teoksissa, tai Suruttomassa Sariolassa tai päiväkirjoissa.
    Ainoastaan Panu Loota esiintyy useammankin kerran. Ain Onnekas on vain kerran kertarutinan s. 76 ja Neito Juhlaan kertarutinassa s. 80, 198 ja 225 sekä Sammatin kuussa s. 247.

    MS - int

  • Matti Nummenpää

    21.10.2023 klo 19:28
    ... Ja onhan Naimamies roolinimensä osalta mainittu Pyykki on pantu ja pysyy -kirjan sivulla 211 kirjan 3. painoksessa.

    MS - Int
  • nimimerkki

    puttonen

    21.10.2023 klo 20:32
    Tuntuu olevan tietoa piirissä ja näppärää ratkaisuhakuisuutta näyttää löytyvän. Omalta osaltani eräs kiinnostavimmista sektoreista on anagrammien osalta käsittelemättä, joten otetaan vielä kierros eli kuten Julma-Juha Väätäisen kirjan nimi oli "Kierros vielä". Juhan EM-tupla 1971 Helsingin kotikisoissa ei unohdu! Seuraavista urheilijoista viisi on yleisurheilijoita ja loput muista lajeista. Kaikilla on joko olympiamitali, MM-kulta tai EM-kulta tai ainakin saavutettu ME. Suomi on lopultakin melkoinen urheilumaa ja nämä ovat lukupiirin porukalle ehkä turhan helppoja:

    ANNIKA AROMALKA
    AUKU KOHJO
    ESPANJAN PALMU
    HAKIM KÄKINEN
    HERTAN ANNELI

    JAMIE OHUT
    PALLE NÄREKORVA
    PONIN ATERIAT
    VENNI JA SIENI
    VESA PAKKALA

    Maurinkin päiväkirjateoksissa on joistakin näistä urheilijoista joitakin mainintoja.



  • nimimerkki

    Magisteri

    22.10.2023 klo 09:47
    Nyt nämäkin on ratkaistu. Tosin ESPANJAN PALMU ja PONIN ATERIAT vaativat nukkumista yön yli ja pähkäillä piti aamustakin reilun tunnin. Olivatkin uudemman ajan urheilijoita. Olisi ajan voinut käyttää huonomminkin kuin aivoja treenaamalla. Laitan arvailuni taas muutaman päivän kuluttua, ellei joku muu vastaa ensin. Joukosta löytyivät mm. mökkipaikkakunnan suurmies ja kaukainen sukulaiseni, jotain en tosin ole koskaan tavannut.

    Olympiamitalisteja on satoja ja mestareitakin kymmeniä.
  • nimimerkki

    puttonen

    22.10.2023 klo 11:25
    Taisi noista eräs olla eilen tv:ssäkin ja lienee tänäänkin. Ainakin kahdella on ollut hallussaan ME-tulos. Olympiakultia on yhteenlaskettuna vissiin kuusi. Eräästä noista urheilijoista sellainen vihje, että Mauri taisi nauraa ääneen, kun näki televisiosta kuinka urheilija "ohitti riehuvalla kirillään loppusuoralla kaksi n-alkuista..". Tuo Maurin spontaani ilo on jäänyt päiväkirjateoksen sivuilta mieleen. Monet muutkin kuin Magisteri ovat sanoneet, että illalla pohtiessa saattaa olla jumissa, mutta aamulla samat arvoitukset avautuvat kirkkaasti. Magisterin "hoksa" tuntuu olevan sitä luokkaa, että jos aivojen kunnosta on kiinni, niin voi aloittaa testamenttinsa samoilla sanoilla kuin eräs entinen presidentti: "Jos minä kuolen...". Ja tämä siis kehuna Magisterille. Toisen jutun samasta presidentistä kuulin eilen autoradiosta. Toimittaja esitteli itsensä presidentille, kun oli ensimmäistä kertaa tekemässä hänestä haastattelua: "Aune Alatuuhonen". Presidentti kätteli hymyillen, madalsi ääntään ja vastasi: "Urho Yläkaljunen..".
  • nimimerkki

    Magisteri

    28.10.2023 klo 19:53
    Nyt on mennyt muutama päivä ja muut eivät ole vastanneet, joten vastaan vihjein

    ANNIKA AROMALKA Posion suurjuoksija, olympiamitalisti
    AUKU KOHJO Posion naapurikunnasta syntyisin oleva 3000 m:n esteiden maailmanennätysmies
    ESPANJAN PALMU Kolme olympiakultaa suksilla
    HAKIM KÄKINEN Formulamies
    HERTAN ANNELI Naisten keihään olympiavoittaja

    JAMIE OHUT Huonon tuurin mies, kerran myös eduskunnassa
    PALLE NÄREKORVA Rallimies
    PONIN ATERIAT Euroopan mestari Münchenistä
    VENNI JA SIENI Viisi maailmanmestaruutta vedessä
    VESA PAKKALA. Jäi Virenin varjoon Münchenissä
  • nimimerkki

    Magisteri

    28.10.2023 klo 20:04
    Kokeillaanpa anagrammia itsekin. Kaikki esiintyivät samassa elokuvassa. Toivottavasti menee oikein ja kirjaimet täsmäävät.

    HANNE OIVOLA
    UNO TAPOLA
    SKINI MAKKONEN
    ARNE VOLOTINEN
    ELIINA AHVENKOSKI

    MIKLOS KETELÄ
    TURE LUOTI
    TELLU HONKARANTA
    ANN MARTIMO
    JANI PELTTARI

  • nimimerkki

    puttonen

    28.10.2023 klo 22:32
    Vastataanpa vihjein ylhäältä alaspäin: 1. arka 2. suuri 3. epäilevä 4. tehokas 5. 9,5
    6. vakaa 7. lystikäs 8. kiero 9. AA1 10. eheä

    Vihje kuvastaa joko roolihahmon jotain ominaisuutta kyseisessä elokuvassa tai näyttelijän omaa ominaisuutta. Numerot tai kirjainsarjat liittyvät elokuvan roolihahmoon jollakin tavalla. Itse pidän tuota kolmostakin "suurena", mutta tässä elokuvassa hänellä on vaatimaton sivurooli.



  • nimimerkki

    Magisteri

    28.10.2023 klo 23:28
    Puttoselle täydet pisteet. SKINI MAKKOSELLA toki rooli oli pieni, mutta oli sukunimetty rooli ja kyllä hänet tästäkin muistetaan. Ensimmäinen päärooli olikin sitten ikimuistettava.

    Vaikka politikointia pyritään välttämään, on joukossa myös ei Sanna vaan ANTTI MARIN.
  • nimimerkki

    puttonen

    29.10.2023 klo 20:38
    "Antti Marin" oli varmaankin yhtenä viimeisimmistä rooleistaan Taivaan tulien rovastina. Olihan tuossa Magisterin elokuvassa myös HELVI AKKANEN ja KATJA HAAKANA. Jälkimmäinen oli myöhemmin eräässä kilpailussa, jossa sijoittui kolmanneksi. Erikoista tuossa kilpailussa oli se, että toiseksi sijoittui Sariola ja ensimmäiseksi henkilö, josta tuli erään Vuoden Susikosken puoliso.
  • nimimerkki

    Magisteri

    29.10.2023 klo 21:52
    Elokuvan ainoat naisroolit: ”Lilli Lind” ja ”Maija Kulo”.
  • nimimerkki

    puttonen

    29.10.2023 klo 22:21
    Olisikohan niin, että "Katja Haakana" (Maija Kulo) on ainoa tuon elokuvan vielä elävä näyttelijä?
  • nimimerkki

    Magisteri

    30.10.2023 klo 07:07
    Helena Vinkan kohdalla voi vain ihmetellä, miksei häntä käytetty enempää kotimaisessa elokuvassa 1950-luvulla. Hän oli mukana vain neljässä elokuvassa, joista kahdessa pääosa. Eikö hän halunnut? Vievätkö muut työt ajan? Eikö hän ”tuntenut” oikeita ihmisiä?
  • nimimerkki

    puttonen

    5.11.2023 klo 18:04
    Tässä pari suomalaista näyttelijää, jotka eivät esiintyneet ylempänä arvaillussa elokuvassa, mutta olivat syntyneet samana päivänä. Eräässä elokuvassa toinen on pääosassa ja toinen esittää seitsemää eri henkilöhahmoa saaden elokuvan lopussa pääosan esittäjän viran tai toimen:

    SE PITSA YLÖS
    OOKE JALLE
  • nimimerkki

    Magisteri

    5.11.2023 klo 21:10
    Sotilasfarssien vakiokasvoja.
  • nimimerkki

    puttonen

    29.6.2024 klo 16:49
    Kesäpäivien ratoksi kesäpähkinä Mannerheim-ristin ritareista. Vikke Nilo on Kalle Päätalon henkilöhahmo ja Muurmannin radalla seikkaillessaan hän kertoo asemamiehelle käyneensä upseerikoulua Haminassa ja olevansa ylijefreittari. Vikke oli hyvin eläinrakas, mutta omaa hevosta ei huutolaispojalla ja kodittomalla lentojätkällä koskaan ollut. Anagrammiksi sellaisen laitoin, "kun en muuta keksinyt", kuten pääministerimmekin hiljakkoin totesi vierustoverilleen eduskunnan kyselytunnilla vastauksensa jälkeen.

    Kahdeksan Marskin ritaria. Upseereita kaikki luutnantista kenraaliin. Sotilasarvot ritariksi nimityshetkeltä:

    NILON HEVONEN
    VEKKU KOIRA
    RIVIEN AHMA
    KAAPO SALATTU
    LESKI AARO
    RAIJA PORAA
    JUVAN OIKEA
    OLIPA KOVA
  • nimimerkki

    Magisteri

    29.6.2024 klo 19:32
    Annan vain vihjeitä, koskapa tuskin nimimerkki puttonen laittaa näitä pelkästään minun ilokseni. Laitan vastauksia muutaman päivän päästä, jos kukaan muu ei laita. Vaati ritariluettelon selailua. Kenraaleista helpotti, ettei tarvinnut selailla heitä, joiden nimissä oli ns. ”vierasperäisiä” kirjaimia.

    Eli:
    Neljä kenraalia ja yksi tuleva
    Mahdollinen sijaiskärsijä
    Suksi- ja pyssymies jo ennen sotia
    Yliopistomies
  • nimimerkki

    puttonen

    29.6.2024 klo 20:44
    Arvelinkin, että pian nuo piirissä ratkaistaan ja eipä mennyt kolmeakaan tuntia julkaisuhetkestä. Tuleva viikko on Taivalkoskella Päätalo-viikko ja tässä muutamia viikon tapahtumia:

    - tiistaina musiikkinäytelmä "Salattu suru", kertoo Topi Sorsakosken elämästä
    - keskiviikkona "Riitun marsi" Kallioniemestä Tyrämäelle ja takaisin (12 km). Kallen vanhemmat
    Riitu ja Herkko osallistuivat maaottelumarssiin toukokuussa 1941 ja Riitu sanoi marssimista
    "marsimiseksi". Riitu joutui Herkon sairastuttua käymään kesällä 1933 tyttärensä Martan
    kanssa kerjäämässä ruokaa Tyrämäeltä, joten melkoinen "Riitun marsi" sekin oli...
    - keskiviikkona Pasi Kauniston 50-vuotisjuhlakiertuekonsertti
    - torstaina sotahistoriaretki Kuusamoon, mm. Kurkijärvelle, josta Kalle lähti Kiestinkiä kohti
    - perjantaina tietokilpailu Kalle Päätalon tuotannosta, 6 ensimmäistä Iijoki-sarjan kirjaa
    - lauantaina lukijatapahtuma / pääjuhla

    Monella Maurin lukijalla lienee lukukokemuksia myös Kallen tuotannosta. Kannattaa viettää joskus kesäinen viikko tai ainakin viikonloppu Taivalkoskella. Suosittelen lämpimästi!
  • nimimerkki

    Magisteri

    11.7.2024 klo 10:13
    Puttonen lienee jo kotiutunut Päätalo-viikolta. Itsellä ei ole tullut käytyä, vaikka Päätaloa luenkin ja mökkikin on ollut muutaman vuoden naapurikunnassa. Aina on ollut joku (teko)syy, ettei ole tullut lähdettyä. Suunnitelmissa on ollut monestikin.

    Vastaanpa nyt perusteellisemmin vihjeillä anagrammitehtävään. Toivottavasti en ole ainoa, joka on yrittänyt ratkaista tehtävää, siis:

    NILON HEVONEN Kolmen leijonan ylitykkimies
    VEKKU KOIRA Pilven veikon karu kohtalo
    RIVIEN AHMA Yksi kolmesta kaatuneesta korkea-arvoisimmista
    KAAPO SALATTU Kolmas leijona pari kuukautta eläköitymisen jälkeen
    LESKI AARO Johti sotatoimia, mutta jäi ilman silloista kolmatta jellonaa
    RAIJA PORAA Kenraali, joka kuuli huonosti (seitsemän kirjainta osuu kohdalleen luettuna lopusta alkuun)
    JUVAN OIKEA Olympiaurheilija
    OLIPA KOVA Kalle Päätalon kirjan/kirjojen *vänrikki Hiili*
  • nimimerkki

    puttonen

    11.7.2024 klo 16:49
    Kotiuduttu on ja tämä alkuviikko onkin mennyt palautuessa. Nuo ylempänä mainitsemani ohjelmat tuli kaikki käytyä ja lisäksi teimme omatoimisen souturetken Jokijärven Villinsaareen, jossa nyt pystyi paistamaan nuotiomakkaratkin, kun ei ollut metsäpalovaroitusta kuten monina kesinä on ollut. Kurkijärven varuskunnasta ei ollut paljon jäljellä - parakkikylähän se vain olikin. Järven niemien nimistössä sotilaallisuus vielä näkyi: Upseeriniemi ja Aliupseeriniemi, joiden välisellä lahdella oli kuulemma talviaikaan äkseerattu.

    Uutena tietona minulle selvisi, että "Nälkämäen" vankileirin vankikirjuri Lars Södergren on ollut oikealta nimeltään myöhempi kirjallisuustutkija ja professori, vasemmistolainen Raoul Palmgren. Hän oli ollut mukana talvisodassa, mutta kokenut olleensa väärällä puolella...

    Magisterilla on vahvaa tietoa ritareista. Kaikki oikein. Taivalkoskella Päätalo-tietokilpailussa oli mukana kymmenen kilpailijaa, joista ainakin kaksi kuuluu myös Mauri Sariola-seuraan. Vähän pärjäsivätkin, sillä sijoitukset olivat 1 ja 6. Laitanpa tähän kolme kysymystä näytteeksi Päätalo-tietokilpailusta. Kysymyksiä oli kaikkiaan 18.

    1) Mikä on Hiankoukku?
    2) Paljonko Kalle tienasi kartanopehtuurina päivässä Hoikan savotassa ja paljonko siskonsa Martta sai palkkaa kokinapulaisena koko savotan ajalta?
    3) Kalle Päätalo ja Ville Tikkanen (mm. myöhempi kansanedustaja) olivat samassa armeijan kutsuntatilaisuudessa 5.9.1939. Missä ja milloin he tapasivat toisensa seuraavan kerran?
  • nimimerkki

    puttonen

    12.7.2024 klo 20:41
    1) Hiankoukku on Jokijärven Mannisenniemen pisin kärki.
    2) Kalle tienasi Hoikan savotan kartanopehtuurina 30 markkaa päivässä ja siskonsa Martta sai
    kokinapulaisena palkkaa koko savotan ajalta 100 markkaa.
    3) Kalle Päätalo ja Ville Tikkanen tapasivat kutsuntatilaisuuden jälkeen toisensa vasta keväällä
    1968 Kajaanissa.
  • nimimerkki

    Magisteri

    12.7.2024 klo 20:50
    Olisin veikannut Kallen ja Villen tavanneen itsenäisyyspäivänä linnan juhlissa, kun Ville oli SDP: n kansanedustajana lyhyttä katkosta lukuunottamatta 1966-1975 ja Kalle muuten kutsuttuna. Eikö näinkin käynyt, että he tapasivat myös linnan juhlissa?
  • nimimerkki

    puttonen

    12.7.2024 klo 22:02
    Kyllä näinkin kävi - jopa useana vuonna. Muistelen, että Kalle meni joskus äitinsä Riitun kanssa Tikkasille yöksi, kun kävivät porukalla katsomassa jotain Kallen näytelmää ja sekin taisi olla Kajaanissa. Riitu oli matkasta väsynyt ja varmasti jännittikin oudompia ympyröitä ja kun näytöksen jälkeen tulivat Tikkasille, niin Riitu sanoi Kallelle, että "sinun pittää laittaa sanomalehteen perruutus". Kalle ihmetteli, että mikä nyt on peruttava ihan sanomalehdessä. Riitu selitti, että "kylällä puhuvat, että sinun täytyy olla Kiannon poeka, kun pystyt kirjottammaan kirjoja, niin sinun pittää laettaa lehteen perruutus, että kyllä sinä oot minun ja Herkon poeka". Seurueella riitti hyväntahtoista iloa Riitun kommentista.
  • nimimerkki

    puttonen

    20.8.2024 klo 09:18
    Mihin Maurin kirjaan vasemmalla näkyvä muistotaulu liittyy?
  • nimimerkki

    puttonen

    28.8.2024 klo 11:00
    Korjauksena edelliseen, että "vasemmalla näkyvä" tarkoittaa lukupiirin pääsivulla vasemmalla tekstien vieressä olevaa muistotaulua. Lienee kysymys ollut niin helppo, ettei kukaan ole vielä vaivautunut ratkaisemaan...
  • nimimerkki

    Magisteri

    31.8.2024 klo 14:32
    Oliko Edvard Anderssonilla aikaa tutustella kirkon muistotauluihin rikoskumppania odotellessaan? Jos näin on, niin kirja on ”Ne viulut vasta maksoi”. Tosin monet Maurin kirjat sijoittuvat Varsinais-Suomen, Hämeen ja Uudenmaan rajamaille eli kirja voi tietenkin olla jokin muukin.
  • nimimerkki

    puttonen

    31.8.2024 klo 18:40
    Kyllä oli. Muistotaulun alaosassa näkyviä laulun sanoja jopa niin tarkasti, että ne jäivät Edvardin mieleen päällimmäisiksi. Hänet ammuttiin kirkon pysäköintipaikalla heti hänen poistuttuaan muistotaulun luota, mutta hän ehti vielä hämmästyttää paikalle tulleita ihmisiä lausuessaan viimeisinä sanoinaan: "Mun kanteleeni kauniimmin...". Murhan silminnäkijänä ollut vanhempi mies osasi kertoa poliisille Edvard Anderssonin katselleen viimeksi muistotaulua, joten kummalliset viimeiset sanat saivat selityksen. Kirkon päädyssä Andersson katseli jo aiemmin hautakiveä, johon oli kaiverrettu rovastin ja ruustinnan valokuvamaiset hahmot. Andersson tunsi kirkollista pariskuntaa katsellessaan jopa jonkinlaisia tunnnontuskia oman menneisyytensä takia. Rovastin ja ruustinnan hautakivi kuin myös mainittu muistotaulu löytyvät Marttilan kirkolta. Myös ympäristö kiviaitoineen on samanlainen kuin kirjassa "Ne viulut vasta maksoi". Kirjailijalla oli tapana autoillessaan pysähdellä kirkkomailla ja Marttilan kirkon vaiheille hän sijoitti kirjansa tapahtumat. Edvard Anderssonin isännättä jäänyt auto oli vuokrattu, punainen Fiat Ritmo.
  • nimimerkki

    Magisteri

    1.9.2024 klo 11:02
    Palatakseni anagrammiin ”Jupiseva Ukkohiisi”. Se kyllä taitaa olla silkkaa Mauria, vaikka Puttonen haluaisi lohduttautua viestissään 8.6.2023, että moisen anagrammin olisi kirjaan ”Nuoruuden komentosilta” tehnyt joku muu kuin Mauri itse, esimerkiksi Gummeruksen oikolukija, ilmestyihän kirja postuumisti.

    Pitkälti samoista aineksista parikymmentä vuotta aiemmin tehdyssä ” Onnensotureissa” on sivulla 115 kohta: ”Jupiseva Ukkohiisi - kuten poliisimiehet olivat presidentti J.K. Paasikiven nimen kirjaimet kääntäneet -”.
  • nimimerkki

    puttonen

    10.9.2024 klo 11:21
    Mikä kotimainen, "maurimainen" elokuva: Siinä Åke Lindman näyttelee Mauri-nimistä miestä, joka on sotilasarvoltaan vänrikki. Hän seurustelee Tuija Halosen esittämän naisen kanssa. Myös shakkia pelataan ja viskiä juodaan, jopa erästä viskimerkkiä jota Leo Olavi Susikoskikin nauttii jatkoilla eräässä Maurin kirjassa. Myös Matti Viimaa tv:ssä esittänyt näyttelijä on elokuvassa mukana?
  • nimimerkki

    Magisteri

    17.9.2024 klo 22:11
    Katsoin juuri elokuvan ”Kohtalo tekee siirron” elonetistä/Finna.fi:sta. En tiedä, kumpi on oikea sivuston nimi. Samalta sivustolta löytyy myös ”Totuus on armoton”. Täytyy sanoa, että kyseessä on melkoisen maurimainen elokuva. Asetelmissakin oli rikas asessorisetä ja kolme enemmän tai vähemmän erikoista veljenpoikaa. Maurilla taisi tosin olla kyseessä usein eno enkä muista olisiko juuri asessoria ollut. Shakkia pelattiin ja hevosella oli oma merkityksensä jokaiselle veljenpojalle ja tällaisesta asiasta komisario tekee maurimaisia päätelmiä.

    Åke Lindmanin lisäksi elokuvassa oli pienessä neurologin roolissa toinenkin Susikoski, 1950-luvun kuunnelmista ”Tutkinut komisario Susikoski” ja ”Vain yksi ratkaisu”. Niitä ei taida enää löytyä mistään. Kaikki löydetyt/säilyneet Maurin kuunnelmat ilmeisesti ovat jo Areenassa.

    Matti Oravisto näytteli televisiossa Matti Viimaa ja esiintyi myös parissa Palmussa, toisessa jopa konnana. Tuli muuten mieleen, että Matti Oravisto olisi voinut olla hyvä elokuva-Susikoski. Jostain luin aikanaan, että Oravisto olisi halunnut näytellä Koskelan roolin Laineen ”Tuntemattomassa”. Toisaalta kukapa tuon ajan miesnäyttelijöistä ei olisi halunnut? Åke Lindmankin olisi Koskelan roolin halunnut ja oli aluksi pettynyt Lehdon rooliin.

    Lisäksi Niskavuori-elokuvista on tälläkin palstalla kirjoitettu paljon. Elokuvan emännöitsijä-Mari, Martta Kinnunen näytteli kahdessa Laineen Niskavuori-elokuvassa Sentraali-Santraa ja kolmannessa eli ensimmäisessä, ”Hetassa” Nikkilän emäntää.

    Mielestäni ”Kohtalo tekee siirron” on ihan pätevä rikoselokuva, vaikka olikin SF:n ns. varastoelokuvia, joita tehtiin, ettei ”Tuntemattoman sotilaan” voitot olisi menneet verottajalle. Elokuvia sitten laskettiin ensi- iltaan useammankin vuoden viiveellä. Tämänkin elokuvan kuvaukset saatiin valmiiksi huhtikuussa 1957 ja ensi-iltaan se pääsi vasta 20.11.1959. Elokuva jäi saman vuoden vauhdikkaampien SF:n rikoselokuvien ”Ei ruumiita makuuhuoneeseen” ja ”Kovaa peliä pohjolassa” varjoon eikä ollut kummoinen menestys.
  • nimimerkki

    puttonen

    22.9.2024 klo 14:20
    Magisteri on oikeassa tapansa mukaan. Kysytty elokuva on tosiaan Armand Lohikosken ohjaama "Kohtalo tekee siirron", joka esitettiin tv-1:n iltapäiväelokuvana syyskuun alkupuolella. Edellisenä päivänä esitettiin Veikko Itkosen ohjaama "Kohtalo johtaa meitä". Yhdyn Magisterin mielipiteeseen, että "Kohtalo tekee siirron" on ihan pätevä rikoselokuva. Mielestäni hyvinkin monet kotimaiset mustavalkoiset elokuvat ovat "mainettaan parempia" ja mielenkiintoisia katsella. Usein näkee hienoja näyttelijäsuorituksia ja naiskauneus on nykyistä verhotumpaa ja siten kiehtovampaa. Muistelen myös lukeneeni, että Åke Lindman olisi halunnut Koskelaksi Klemelän paikalle.

    Viime perjantaina esitettiin Paavo Rintalan "Sissiluutnantti"-romaaniin pohjautuva Mikko Niskasen ohjaama "Sissit" (1963). Filmin lottakuvaukset olivat aikanaan herättäneet närää. Matti Oravisto on pääosassa - luutnantti Erkki Takala - erinomainen ja hyviä ovat muutkin näyttelijät. Pienessä naisroolissa Takalan vaimona on Tea Ista ja vanhempana "emäntälottana" peräti itse Anja Pohjola! Toiminnallinen ja viihdyttävä elokuva edelleen.

    En tiedä, oliko romaanin tai elokuvan tekijöillä mielessä päähenkilölle jokin esikuva. Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen Mannerheim-ristin ritari nro 118 luutnantti Heikki Nykänen. Hänen sotatiellään oli vastaavia tapahtumia, kuten "Pallikukkulan" valtaus. Nykänen valtasi Uhtuan suunnalla elokuussa 1942 sissiosastollaan "Etukukkulan" ja päiväaikaan, kuten elokuvassakin tapahtuu. Päämajan tiedotuksen mukaan viholliselle aiheutui n. 40 miehen tappiot. Nykäsen miehistä kaatui yksi ja muutamia haavoittui.

    Tea Ista opastaa Matti Oravistoa kantamaan Mannerheim-ristiä päällystakin kauluksessa ja kiinnittämään sen sisätiloissa pukutakkiin "vanhaan reikään". Hauskana yksityiskohtana Mannerheim-risti tosiaan näkyy elokuvassa Oraviston päällystakin kauluksessa sissien laskiessa seppeleen asetoveriensa haudalle.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Susikoski ratkaisee